Monday, June 5, 2017

Mitäs meille kuuluu?

 
Kävin torstaina katsomassa todella mutaista hevostani Inkoossa. Thor katsoi minua hetken, tuli kyllä moikkaamaan ja lähti railakkaasti toiseen suuntaan kavereiden kanssa laiduntamaan. Totesin, että nyt Thor saa vaan nauttia pari viikkoa ja aloitetaan sitten taas maastoilut ja muut hauskat kesäpuuhastelut.
 
Hevoset ovat nyt pari kesää laiduntaneet hieman pidemmällä ja vaikka laitumelle käveleminen /ratsastaminen on ollut todella mukavaa, on se vienyt aika paljon aikaa ja joskus yksin kolmen hevosen kanssa on tuntunut hieman hurjalta, kun näkee, että rekka tai traktori on juuri tulossa seuraavan mutkan takaa. Tänä vuonna saimme laitumet ihan tallin vierestä eikä kyllä voi millään tasolla valittaa. Laitumet ovat aika huikeassa kunnossa ja hevoset nauttivat sydämen kyllyydestä. Myös kenttää on kunnostettu ja siinä voi hyvin juoksuttaa ja jopa ratsastaa pienesti.
 
 
Ajattelin asettaa tämän kesän tavoitteeksi etuosan ja alakaulan kantamisen. Ollaan jo harjoiteltu sitä maastoillessa niin, että kun kävelen Thorin vieressä ja Thor vetää, en vedä ohjista vaan koputan joko ohjien päillä tai raipalla tai yleensä jollain puskalla, jonka olen matkan varrelta poiminut rintarangan kohdalta. Jos Thor ei kuuntele lisään hieman painetta, pysähdymme ja peruutamme ja sen jälkeen jatkamme taas matkaa. Thor joutuu tällä tavalla kävelemään samassa tahdissa, mutta myös nostamaan itseään hieman edestä ja hidastus ei tule suusta ohjasotteella vaan sillä, että Thor kantaa itseään edestä ja nostaa hieman lapoja ja kaulaa.
 
Ratsastukseen ajattelin nyt ottaa käyttöön kaulanarun. Luin kaulanarusta Jillan blogista. Kyra Kyrklund oli käyttänyt narua ratsukolla klinikalla nimenomaan muistuttamaan hevosta siitä, että alakaulaa pitää kantaa:
 
"Alakaula aiheutti ongelmia jos hevoset lyhenivät vain ylä- muttei alalinjastaan. Hevosta ei tulisi, missään muodossa, ratsastaa pitkällä alakaulalla vaan lyhyellä kaulalla ylälinja pidempänä. Jos alakaulaa ei lyhennä, koko hevosen kroppa kulkee pitkänä eikä takajalat työskentele oikein. Ida-Lotte Peltoniemi kuumalla Poirot ratsullaan sai avukseen alakaulan ongelmaan kaulanarun. Kyra neuvoi ratsastajaa pitämään toisella kädellä kiinni kaulanarusta ja hevosen vetäessä ratsastajaa, pysyisi hänen käsi paikallaan ja puolipidäte otettaisiinkin kaulanarulla, muistutuksena siitä että alakaula pitää kantaa. Naru auttaa myös ratsastajaa, sillä kädellä ei saa fiksata ja oikoa."
 
Laitoin eilen viestiä Mia Kainulaiselle koska en ollut varma mitä narua voin käyttää. Kuulemma ihan riimunnarukin käy. Mia lupasi myös ohjeistaa tarkemmin narun käytössä, jotta saadaan homma toimimaan alusta asti oikein. Onko joku teistä käyttänyt kaulanarua tai olette kokeilemassa lähiaikoina? 
 
Hyvä, että pikku Piff the pony pitää muista vahtia.

Lauantaina kävimme katsomassa ystävien Labradoodle -pentuja ja varsaa (voi että mitä ihania tapauksia) ja sen jälkeen ajoimme Inkooseen Thoria moikkaamaan ja vielä syömään ravinola Scolaan sukulaisten ja meidän Amerikkalaisten ystävien kanssa. Sää oli melko kolea, mutta auringossa oli suoraan sanottuna lämmin. Söimme ulkona ilta-auringossa maailman parasta ruokaa ja juttelimme maailman menosta. Sen jälkeen suuntasimme veneellä takaisin kotiin ja ajoimme vielä illaksi kaupunkiin Ellan kanssa.


 
Bruce on ollut isovanhempieni luona vaihto-oppilaana 50 vuotta sitten ja tuli nyt takaisin tervehtimään kaikkia.
 
Näkymä Scolan terassilta.
 

Perjantaina ja lauantaina vietettiin koulun päättäjäisjuhlia ja ihana opettaja vaihtuu nyt syksyllä uuteen miespuoliseen henkilöön. Paljon halailtiin ja kiiteltiin ja ilottiin kesäloman alkamisesta. Käytiin vielä jätskillä Lauttiksessa naapureiden ja Ellan isän ja siskon kanssa.
 
Add caption
Ella on tosiaan täyttänyt vuosia ja kaverisynttärit vietettiin, kun minä olin Unkarissa ja eilen vietimme sitten sankoin joukoin synttäreitä meillä kotona Lauttasaaressa. Nyt kun on vihdoinkin uusi koti, jossa on tilaa on ilo kutsua ihmisiä kylään. Olimme ensin aamupäivän Espossa ystäviemme syntymäpäivillä ja jatkoimme sitten koko illan meillä pienen purtavan ja hyvän juoman kera.
 

Ella on myös esiintynyt koulun Talangjakt päivässä. Ella on aikaisemmin soittanut rumpuja, mutta päätti tänä vuonna soittaa kitaraa ja laulaa. Parasta tässä on kyllä se, että Ella on itse sanoittanut laulun ja on aivan ihanaa huomata, kun oma lapsi löytää intohimoisia asioita joita haluaa viedä eteenpäin. Taidamme molemmat olla aika sellaisia full-on tyyppejä kun jostain tykkäämme. Nyt Ella on viikon skeittileirillä ja siitä jatkuu sitten uinnit Hyvinkäällä. Sitten alkaa kesäloma ja muutamme Thorin seuraksi maalle.


Tässä vielä tähän aiheeseen liittyvä mainio Ted Talkin puhe Why some of us don't have one true calling

No comments:

Post a Comment