Monday, March 27, 2017

Koiraviikot

Mutterissa kahvilla Balin kanssa. Wuff!

Olemme viime aikoina viettäneet oikein koiraviikkoja Ellan kanssa. Ensin meillä oli upea Bali the dog käymässä  (Balia on oikea Instagram-ilmiö).

Bali viipyi meillä noin viikon, kun omistajat olivat matkoilla.

Bali on Yorkshire terrieri ja aivan ihana sellainen. Balin kanssa elämä on todella helppoa. Bali leikkii, nukkuu, syö kun jaksaa (makupaloja toki aina) ja on kiva kävelykaveri. Bali ei turhasta välitä, mutta osaa juuri nukahtaa takkisi päälle kun olet lähdössä juhliin (niin, että joudut harkitsemaan lähdetkö juhliin ollenkaan).


Olen aina sanonut, että koirat eivät nuku sängyssä (kuulemma aika yleistä kunnes koirat yhtäkkiä nukkuvat sängyssä), mutta katsokaa nyt näitä ihanuuksia. Eihän tällaisesta hyvänolonryhmärämästä voi mitenkään kieltäytyä. Sinänsä en kyllä saanut nukuttua kovinkaan syvää unta, koska olin varma, että liiskaan Balin jonnekin peiton ja tyynyn väliin.


Balin jälkeen päivämme täyttyivät iloisista Espanjan vesikoirista. Ensin kylässä oli parhaan ystäväni ja Ellan kummitädin koira Minka ja sen jälkeen saimme nauttia upean Boomerin seurasta.  

Turvallista nukahtaa kirja kädessä ja skeitti sekä turiseva karvakuono vieressä.

Sekä Minka ja Boomer ovat erityisen hyväkäytöksisiä koiria, joten heidän kanssaan liikkkuminen ja kulkeminen on todella helppoa. Myös Ella voi ulkoiluttaa koiria ja Minka ja Boomer kulkevat helposti vapaina mukana.


Näiden viikkojen jälkeen syntyi kyllä oikea koirakuume. Oli niin mukavaa viettää aikaa Ellan ja koirien kanssa ja tässä hieman ajatuksia miksi:
  • Tulee ulkoiltua päivittäin.
  • Peruskunto kasvaa.
  • Tapaa ystäviä, joilla on koiria joita harvemmin muuten ehtisi nähdä.
  • Viettää enemmän aikaa kotona.
  • On vaan yleisesti onnellisempi, iloisempi ja rennompi. 
Koska meillä ei kuitenkaan vielä ole aikaa omalle koiralle nautitaan ystävien upeista koirista ja suunnitellaan kaikessa rauhassa oman koiran hankintaa. Vaikka lista täyttyy enimmäkseen positiivisista asioista on tärkeää muistaa, että koira tarvitsee paljon liikuntaa ja seuraa joten koiraa hankittaessa pitää olla aikaa kaikenkarvaiselle ystävälle. 

Mikä on sinun lempirotu ja millaista koiraa suosittelet lapsiperheeseen? Kaikki vinkit ovat tervetulleita.

4 comments:

  1. Ihana postaus! Koirakuume on poikkeuksellisen kova tänä keväänä, johtuneeko osittain tuoreista pentukuvista joita on saanut ihastella... :-)

    Rakastan villakoiria ja syykin on ihan luonnollinen. Elämäni ensimmäinen koiratuttavuus oli valkoinen, keskikoinen Lulu joka kesti tyynesti myös "kiipeilypuuna" toimimisen. Lulu asui isovanhemmillani ja kuului tärkeänä osana lapsuuteeni.

    Hevosenhoitajana vuosia myöhemmin sain tutustua lähietäisyydeltä ihanaan isoon mustaan villakoiraurokseen pennusta lähtien. Tämän koiran olisin halunnut omakseni! ♥ Myös tämä koira suhtautui perheeseen myöhemmin syntyneeseen lapseen äärimmäisen kärsivällisesti ja suojelevasti.

    Maarit L. :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Villakoirat ovat kyllä aivan ihania ja kuulemma todella fiksuja ja hauskoja kavereita.

      Oletko itse harkinnut koiran ottamista?

      Delete
  2. Mun rotuni on cockerspanieli. <3 Mulla on nyt neljäs cockeri menossa, meillä oli kotona cockeri jo ennen kuin mä synnyin, joten olen aina elänyt näiden luppakorvien kanssa. Ei oikein osaa ajatella muuta rotua itselleen, vaikka kivoja rotuja onkin vaikka kuinka. Espanjan vesikoira esim. kiinnostaisi myös.

    Meidän cockerimummu on jo 15v. (syyskuussa 16), joten tässä joutuu jo ajattelemaan luopumista, vaikka mummu ihan hyvässä kunnossa onkin. Eiköhän se seuraavakin koira spanieli ole. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Wau, eli pitää sitten sulta kysellä neuvoja mikäli sen koiran hankimme. 15-vuotias koira on jo melko iäkäs. Aivan super ihanan elämän on varmaan saanut viettää kanssanne.:)

      Cockerspanieli on kyllä upea rotu. Ystävillämme on niitä myös aina ollut. Taitaa olla kyllä sellainen koira, että kun sellaisen kerran hankkii ei ilman Cockerspanielia voi elää.:)

      Delete