Wednesday, January 4, 2017

Upea ravi

Yhdessä kohti Uutta Vuotta 2017!
 
Pidemmän aikaa on jo tuntunut siltä, että Thorin kanssa ollaan menossa oikeaan suuntaan. Thor on pysynyt todella hyvässä kunnossa ja selkälinja on tasainen ja vahvemman oloinen. Hampaat eivät ole vaivanneet ja Thorin kaviot ovat sen verran hyvät, että näin eilen painajaista, että joku toinen kengittäjä oli vahingossa kengittänyt Thorin. Niin iso on kyllä ero, kun kavioiden asento on parempi ja Thorilla alkaa taas tulla hieman lisää kantaa etenkin etukavioihin.


Todella mahtavan Blue Hors Care:n E-amino lisäravinteen lisäksi olen syöttänyt Thorille parin kuukauden ajan Check My Hooves! -yrttisekoitusta. Olen ollut siihen todella tyytyväinen ja 2,4kg kokoinen pussi tuntuu kestävän ikuisuuden. Thor ei koskaan vielä ole ollut näin hyvässä lihaskunnossa ja jatkoin ensimmäisen E-aminopurkin jälkeen vielä toisella purkilla koska se on toiminut niin hyvin lihasmassan kasvattamiseen. Olen edelleen tekemässä kokonaisvaltaisempaa ruokintapostausta. Olin kerännyt kaikenlaista materiaalia ja kirjoittanut todella paljon yhteen kirjoitukseen. Juuri kun olin julkaisemassa sen, se katosi enkä saanut siitä enää mitään takaisin. Eli hieman lannistuneena kerään nyt uutta energiaa seuraavaa ruokintaaiheista kirjoitusta varten.

Otin viime viikonlopun irtojuoksutuksesta lyhyen videopätkän. Juoksutin yhtenä päivänä ja toisena päivänä juoksutin parin kavaletin yli ympyrällä. Kavalettien yli juoksuttaminen toimi todella hyvin ja Thor oli lyhyen ajan jälkeen erityisen irtonainen ja letkeän oloinen. Parasta kavaleteissa on myös se, että Thor joutuu keskittymään eikä voi koko ajan katsella muualle.

Monikan tunnilla harjoittelimme siirtymisiä ja sitä, että ratsasimme kunnon kulmat. Jokaisen kulman jälkeen teimme voltin, jossa hidastimme tahtia erityisen paljon ja samalla piti katsoa, että ulkoavut olivat läpi. Kulman jälkeen ratsastimme pari askelta pohkeenväistöä oikealle, suoristus ja pohkeenväistöä takaisin uralle. Sen jälkeen taas tahdin hidastaminen, voltti ja hieman eteen lyhyellä sivulla ja jälleen voltti seuraavaan kulmaan.

Jatkoimme sitten ravia ympyrällä ja lyhensimme ja pidensimme ravia istunnalla. Monika pyysi minua tekemään siirtymiset vatsalihaksilla ja lyhentäessä ravia päästää irti jaloilla ja vain miettiä ravia hitaammaksi. Jäin selvästi hieman jännittymään ja puristamaan ravia hidastaessa, jolloin Thor jännityi myös eikä rehellisesti hidastanut tahtia istuntani avulla. Kun taas päästin reidet rennoksi ja aktivoin vatsan Thor rentoutui ja hidasti tahtia ajatuksen voimalla. Jo ennen reissua Monika jaksoi muistuttaa vatsalihasten aktivoinnista ja ylävartalon suoruudesta ja oli uskomatonta huomata miten hyvin Thor toimii painoavuilla. Jossain vaiheessa laukassa tuntui, että Thor jäi melkein laukkaamaan paikalleen kun hieman nipristin vatsaa lisää. Huomasin myös suuren eron kun menin karvasatulalla ja koulusatulalla. Karvasatulassa pääsen paljon parempaan linjaukseen lantion kanssa ja pääse istumaan ihan eri tavalla eri askellajien tahtiin.

On ollut todellinen ilo huomata, että kehitystä on tapahtunut ja parasta kaikessa on, että meillä on niin kivaa yhdessä. Antin eilinen estetunti sujui myös hyvin ja Thor hyppäsi hienosti selkä aktiivisena koko tunnin ajan. Vaikka Antti taas korotti esteet melko korkealle oli sellainen olo, että pysyin hyvin mukana hypyissä ja Thor nautti selvästi työnteosta. Voi kun saisimme nauttia tällaisista ihanista hetkistä nyt pidemmän aikaa. On se vaan niin mahtava tunne, kun on kiva ja tyytyväinen hevonen alla ja elämässä toverina.

4 comments:

  1. Ihanan positiivinen postaus, tuli itsellekin hyvä mieli! Kiitos Kia. Ruokintapostaus kuulostaa hyvältä!

    Itse aloittelen asioita tietyllä tapaa uudestaan kun sormen murtuman vuoksi tuli viiden viikon tauko ratsastukseen. Perjantaina saimme istuntavalmennusta fysioterapeutti Hanne Rainesalolta. Tehokas 45 minuuttinen, suurimmat ahaa-elämykset tulivat kulmien ratsastamisesta istunnalla sekä ravityöskentelystä keventäen - omien reisien rentous heijastui heti hevoseen. Oli mahtavaa huomata miten pienillä avuilla voi vaikuttaa hevoseen. Less is more! Nyt vaan lisää harjoittelua.

    Ihanaa alkavaa viikkoa!
    Maarit L. :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Maarit L. Olet aina niin ihanan positiivinen.

      Tylsä kuulla, että sormi on murtunut. Toivottavasti se paranee pian. Oma peukkunihan vaurioitui yli vuosi sitten lastausonnettomuudessa ja on oikein hyvässä kunnossa nykyään. Sitä vain tajuaa miten tärkeitä pienimmätkin asiat elämässä ovat.:)

      Kerro hieman lisää istuntaharjoituksista. Millä tavalla hän opetti kulmien ratsastamista istunnalla? Ja mihin hän keskittyi kevyessä ravityöskentelyssä? Kuulostaa super kivalta. Istuntatunnit ovat ihan parhaimpia.:)

      Ihanaa alkavaa viikkoa myös sinne!

      Delete
  2. Hei Kia!

    Tämä ei ole ehkä kaikkein selkein ja loogisin esitys, mutta joitakin asioita jotka kolahtivat minulle. Totean aluksi vielä sen, että vaikka olisi vuosia ratsastanut, saanut hyvää opetusta ja kuullut saman asian noin tuhat (tai miljoona) kertaa aiemminkin, niin joskus sen asian ymmärtää vasta kun joku pukee sen sanoiksi eri tavalla.

    Hanne kertoi opettavansa omat hevosensa siihen, että ratsastajan pohkeessa (joka on siis koko jalka) reisi antaa kääntävät avut ja polvesta alaspäin eteenajavat. Tätä periaatetta hän halusi myös meidän noudattavan. Myönnän etten ole koskaan aiemmin ajatellut asiaa näin perusteellisesti. Jotain ilmeisesti tein kuitenkin oikein - päätellen siitä miten näinkin kevyt harjoitus tuntui seuraavana päivänä erityisesti etureisissä. ;-)

    Aloitimme käynnissä neliöllä ja kulmat piti ratsastaa ulkoreidellä kääntäen. Ravissa sama ja tässä tuli erityisen hyvin ilmi, miten paljon rennommat käteni olivat. Hevonen kuunteli ja keskittyi hyvin. Myös puolierot tulivat esiin. Oikeassa kierroksessa sain tehdä enemmän töitä sisäreidellä pitääkseni hevosen suorana kulmien jälkeen; jos en ollut tarkkana, niin hivuttauduimme asteittain sisäänpäin. Oikea kierros on meille se haastavampi suunta.

    Muutimme neliön sitten isoksi pääty-ympyräksi. Ajatus siitä että ulkoistuinluu on kohti hevosen sisäkorvaa antoi tässä minulle ahaa-elämyksen. Hahmotin itseni suhteessa hevoseen ja liikkeeseen paremmin. Kevyessä ravissa hidastimme "mummoraviin" muuttamalla omaa kevennystämme matalamammaksi ja rauhallisemmaksi. Kun hevonen hidasti, pehmeä, rento käsi ja alapohkeella pyyntö eteen. Askelpituuden tuli kasvaa samalla kun ratsastaja piti kevennyksen yhtä matalana mutta viipyi ylhäällä juuri sen aavistuksen verran kauemmin. Tässä huomasin selvän eron jos unohdin pitää reidet rentoina, liike "kuoli", hevonen ei kulkenut yhtä rentona eteen.

    Otimme lopuksi pienet pätkät laukkaa molempiin suuntiin. Hanne pyysi korjaamaan istuntaani suoremmaksi, yläselkä taaksepäin. Tätä on työstetty pidemmän aikaa ja kehitystä on tapahtunut mutta edelleen on töitä tehtävänä. Hanne muistutti myös lonkkien pitämisestä avoimina, jolloin laukka pyörii ratsastajan lantion läpi. Tällä ajatuksella sain vanhaa herraa hieman enemmän ylämäkeen laukassa, etupää oli kevyempi. Tuntui aika kivalta viiden viikon ratsastustauon jälkeen!

    Tykkäsin kovasti Hannen tunnista ja tavasta opettaa. Meitä oli useampi ryhmä ja olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että Hanne onnistui luomaan positiivisen ja kannustavan ilmapiirin. Nyt vaan pitää saada opit osaksi omaa ratsastusta!

    Maarit L. :-)

    ReplyDelete
  3. Todella mielenkiintoista. Kiitos Maarit L. Pidin etenkin tuosta ulkoistunluu kohti hevosen sisäkorvaa.:)

    Ihania heppailuhetkiä.:)

    ReplyDelete