Tuesday, May 23, 2017

Tapahtui tallilla: nuoret tyylipoliisit

Kia melkein 18 v. "Kia, mitä sulla tänään on taas päällä? Minkä satulahuovan olit ajatellut laittaa?"

Kia, melkein 40-vuotias: "Ajattelin laittaa tän pistaasin tänään..... Nå ku täshän on harmaata."

Ulrika, melkein 14-vuotias: "Toi punainen sopii sulle paremmin tänään, kun sulla on toi Equestrian Stockholmin Burgundy-paita."

Vanhempi Kia: "Se on muuten ihan totta. Enpä tullut ajatelleeksi."

Molemmat tytöt melkein samaan aikaan: "Miksi sulla ei oo siniset ridahousut"?

Kia vanhempi: "Nå kun ne on aika kireet." 

Tytöt: "Laihduta!"

Vanhempi Kia: "Se ei oo tässä iässä enää yhtä helppoa."

Ulrika: "Niin, sähän oot mua joku 30-vuotta vanhempi." 

Hieno oli stailaus: Esteiden yli tuli liideltyä, Antti laittoi läskit palamaan haastavilla hypyillä ja antoi jopa kesähalin, kun siirrymme ensi vloppuna maalle. Varmaan hyvän stailauksen aikaansannosta. Kiitos tytöt! Saatte seuraavaksi katsoa mun vaatekaapin läpi.

Monday, May 22, 2017

Jos hevoseni olisi mieheni

 
Olin juuri lentänyt Thorin selästä ja ensimmäinen ajatukseni oli, että onhan Thorilla kaikki hyvin. En suuttunut rakkaalle hevoselleni vaan ajattelin, että tällaista se vaan on. Välillä käy näin ja onneksi ei käynyt pahemmin.

Myöhemmin samana iltana minuun iski koominen ajatus. Mitä jos kääntäisin homman miehiin. Mitä jos ajattelisin samalla tavalla miehistä ja käyttäisin samaa ajatusmaailmaa suhteessa miespuoliseen kansaan?

Maksaisin aina kaiken
Olisi itsestäänselvyys, että miehen ei tarvitse osallistua kulueriin. Maksaisin aina kaiken mukisematta ja vaikka kuukausimaksut nousisivat aina hieman liian korkeiksi (koska mies tarvitsee uudet kengät tai lisäruokaa) en valittaisi ikinä vaan olisin ikionnellinen siitä, että minulla on tämä upea mies elämässämme.

Suursyöjä
Meillä ei Ellan kanssa olisi enää varaa herkutella koska mies syö aina kaiken. Mies syö melkein 24 tuntia vuorokaudessa, mutta se ei haittaa. Kunhan miehellä on asiat hyvin ja extra Chia de Graciat kaapissa me pärjätään kyllä riispuurolla ja pastalla.

Puree ja potkii
Kun mies purisi tai potkisi antaisin ehkä kerran köniin ja sen jälkeen toteaisin, että voi kulta. En kai ollut sulle liian ankara. Sulla oli varmaan vaan hieman huono päivä.

Hyppää päälle
Kun mies hyppää päälle tai astuisi varpaille suuttuisin varmaan hieman, mutta sen jälkeen toteaisin vaan, että se on petoeläin. Sillä on tollainen vahva vietti. Välillä pitää kokeilla hieman rajoja.

Oikeat varusteet
Ei väliä miltä koti näyttää saatikka oma vaatekaappi. Kunhan miehellä on uusimmat kengät, hienoimmat vaatteet ja upeimmat takit sekä kesään, kevääseen, syksyyn ja talveen. Ja tietenkin hyttysverkot kesällä ja extra kaulaliinat talveksi. Kunhan miehellä on kaikki aina todella hyvin, niin me kyllä pärjätään.

Ajankäyttö
Olisin aina läsnä miehelleni. Viettäisin aikaa hänen kanssa niin paljon kun vaan ehtisin. Syöttelisin keväällä, kun raikas ruoho kasvaa ja peittelisin petiin talvi-iltoina. Harjaisin hiukset monta kertaa päivässä ja pesisin intiimialueet noin kerran kuukaudessa (koska sitäkin ruunanomistajat pitää säännöllisesti tehdä).

Onneksi tämä kaikki on vaan hieman ihmeellisen naisen koomista ajatusmaailmaa. Sinänsä aika hassu vertauskuva.....

Thursday, May 18, 2017

Pääsiäinen Levillä

Matkustaessa yksin lapsen kanssa miettii aina miten saa kaiken kannettua.Sitä stressaa jo etukäteen.
Ja yhtäkkiä parhaan ystävän poika tulee kantamaan laukut ja huomaa, että elämä on ihmeitä ja prinssejä täynnä.
 
 




Vietimme pääsiäisen Levillä. Kukkaro itki ja mieli lepäsi. Oltiin nyt toista vuotta peräkkäin Ellan kanssa Lapissa ja pääsiäisen vietto pohjoisessa on kyllä mitä parasta. Muistan, kun nuorena uneksin näistä hetkistä ja nyt saan viettää niitä yhdessä tyttäreni kanssa. Laskettelua, murtsikointia, lisää murtsikointia, hyvää ruokaa, juomaa, saunomista ja yhdessäoloa. Taattu tapa rentoutua ja jaksaa taas arjen kiemuroissa. Tässä pientä kuvasaldoa reissusta.
 
Heti ensimmäisenä päivänä tapasimme Levin vahvimman nallen. Kun lapset laskettelivat
 Mammat murtsikoivat ja kävivät After Skillä.
 
Murstikkaselfie
 
Kaksi rämäpäätä ja parhaita kaveruksia.
 
 
Keskityin tällä reissulla enimmäkseen murtsikointiin. Ah että mikä upea laji. Voisin harrastaa sitä monta kertaa viikossa.

Kaverit meni hieman kovempaa kuin minä. Tokan päivän 38 kilometriä tuntui kyllä jaloissa.
Aina kun muut olivat jo levänneet saavuin vasta paikan päälle. Ja siitä sitten vaan menoksi taas.

Tiesitkö, että puun parta on merkki hyvinvoivasta luonnosta ja happirikkaasta ilmasta.


Eka stoppi Sammun tupa.
 
Toinen etappi Marja-Leena. Maailman ihanin paikka. Kun hiihdin tänne yksin viimeisenä päivänä 90-vuotias herrasmies saapui paikan päälle. Hän sanoi, että onpa täällä paljon muitakin hiihtoon hurahtneita.
 Luulevat voivansa juosta kuolemaa pakoon.

Sielu lepää näissä maisemissa. Täydellinen tapa ladata akkuja ja saada paljon uutta ja puhdasta energiaa.
 





 
Ehdin myös lasketella lasten kanssa, joka tarkoittaa metsäreittejä ja hyppyreitä.



Muitakin tuttuja löytyi rinneravintolasta.

Viimeisen päivän täydelliset kelit ja hieman isommat hyppyrit.

Vanhemmat pojat ovat harjoitelleet aika paljon ja tekevät jo ihan huikeita hyppyjä rinteessä. Ihailtavaa vartalon hallintaa.
 
Päivän vikat kaakaot.
 

Illaksi kotiin! #finnair
 

Sunday, May 14, 2017

The importance of releasing the poll

Sarah-Jane Clarke
 
If someone would have told me five years ago that you will enjoy a lesson where you mostly walk with your horse I would have laughed. I actually tried a lesson like that but was not able to enjoy it since I thought it was frustrating not to trot and canter and learn new things.

After getting more and more acquinted with myself and with the physical and psychological aspects of both mine and my horses body a lot of things have changed. One of them is the fact that I now understand why we do things at a walk and why it is sometimes better to do things slowly and with time. Really just returning to the basics time and time again and remind both horse and rider that it really is all about the small things is something that I truly enjoy.

When I heard that Sarah-Jane Clarke was coming to Finland I knew I wanted a lesson with her. I remember reading about her but even more than that I nowadays trust my intuition. It just felt that she would be the perfect teacher for me and Thor at this point in our learning curve and when we met her today I knew that we were exactly in the right place. Sarah was not only clearly a fantastic and extremely talented rider but she was also talking about the things that I hold very dear to my heart nowadays.

Let's start with this.

"When working with horses it is very important to be grounded."

We are all energetic creatures and as humanbeings we tend to jump all over the place with our thoughts and our bodies. We come to the stable and ask horses to do things for us and rather than working together and cooperating we fight each other, use strong tools and are not able to find a peaceful way of coexisting.

It really is all about us and how we feel when we are around our four legged friends. As Sarah-Jane said: "If we are not grounded how can we give clear signals to our horse?" If our thoughts are everywhere, how can we expect our horses to have their thoughs with us. IIf our energies are on different paths it is impossible to flow in the same direction.

Stiff and unflexible horses

During the lesson we were also touching the area of crammed horses. Human-beings like to control things and we like to tighten the reins, we tense up and get rigid in our bodies, close the mouth and our gaze and forget to smile. What we however do not realize is that when we feel tight and try to control things we block the horses forward movement and the energy that moves the horses body in the right direction. Rather than training supple, elastic and content horses we get horses that come up in the front legs, have a short and blocked gait, a stiff back and an unflexible poll.

When we had been working with Thor for a while today Sarah-Jane said that she can see the joints in the front legs starting to move. From being a bit stiff I could also feel Thor's movement become more supple and the joints were much more springy rather than being blocked and stancy. I could really feel the softer rhythm and the softening of Thors body. "If the horse is worked properly, the joints will become springy. Unfortunately today's competition world with all the rules and regulations are often detrimental to the horse. I am not against competitions. It is just how the peoples minds are set and all horses are different.

"Speed hides everything"

When I said that I truly enjoyed working in walk today Sarah-Jane said that she works the horses a lot in walk since speed only hides the incorrect aspects of training. She pointed out that Thor was hiding his stiffnes by increasing the speed and when he walked faster he lost his balance and the front legs lifted up making him stiff in the back and the whole body.

"All horses are different"

What works with one horse does not work with another. As Sarah-Jane said all horses and riders are different. We do not need a specific system but we need to focus on getting back to the basics and changing the small things (such as not having the inside shoulder in front of your inside hip).

During the lesson Sarah-Jane paid a lot of attention to the horse but as much of the training was directed toward me. At the beginning she asked me to think of the figure eight in walk and to release the hips with the walk. To be relaxed and follow the horses movement in the correct manner. After that she asked me to follow Thor's stomach with my legs and use them in the same rhythm as the horse stomach moves. When I started to focus on moving in the rhythm of the horse, Thor clearly slowed down and came 'more under me'. I was also asked to do 'the Saturday Night fever' movement where I was moving the diagonal shoulder and hip and in that way releasing the lower back and supppling the hip joints even more.

After all the disco dancing on the horse Sarah-Jane wanted me to push my tailbone down a little bit so I don't round my back too much. By pushing the tailbone down I automatically became straighter in the upper body and more open in the chest.

Do not think inside first

When we ride one of our biggest problems is that we pull with the inside rein and block the horses movement. We easily think inside first but we should start every riding session by thinking outside and around, stepping our outside hip to outside knee, releasing the outside leg. We also naturally tend to lean a little bit to the inside so this is good to keep in mind when riding e.g. circles. Sarah-Jane said that balance really is the same in everything we do and horses work just like trailers. If we do not make an outside turn the trailer gets crammed up and in the worst case goes into a complete block. "Think of hugging the horse from the outside with your hands giving the horse the secure feeling to release into the outside aids."

The importance of releasing the Poll

I think the most interesting thing that I learned today was how important it is to release the horse's poll. Sarah-Jane started the lesson by doing a releasing exercise to Thor from the ground. She touched the nose and the poll at the same time and said that the poll being relaxed is a prerequisite for a supple horse. That without a supple poll everything else in the horse will be crammed up.

I must say that I had a wonderful lesson with Sarah- Jane today and when Thor released his poll at the end of the lesson I felt like the whole horse grew with one centimeter and I could feel a clear increase in his energy levels. He put his sheet down and his whole body started to move more as a whole. His ears turned forward and he felt so content and happy. Just the way that I want my horse to feel.

Thank you Sarah-Jane Clarke and Thank you Thor for being such a star!

More training sessions on my blog can be found here.
More information about Sarah-Jane Clarke can be found on her webpage Elite Andalusians.

Thursday, May 11, 2017

Älä pelkää virheitä

Heidi Pätsi ja Dee.

Hypättiin jälleen Jannikan kanssa tänään. Lähdimme hyvällä tunteella liikkeelle ja oli sellainen olo, että jatkoimme siitä mihin viime viikolla jäimme. Eilisen koulutunnin miljoona siirtymistä ja temponvaihtelua olivat tehneet terää ja käytyäni Auli Nissisen energiahoidossa olo oli suorempi kuin pitkään aikaan. Auli on jo parin vuoden aikaan säännöllisesti hoitanut vinouksiani sekä mielen ja kehon lukkoja. Hän pääsi vihdoinkin käsiksi oikeaan lonkkaan, joka on niin juntturassa, että sitä voisi vasaralla lyödä eikä mitään tapahtuisi. Taitaa olla kaikki vanhat tunteet patoutuneet yhteen ja samaan paikkaan. Ei ihme, että oikea kierros tuntuu ratsastaessa hieman haastavammalta eikä oma vartalo tahdo millään kääntyä siihen suuntaan. Nå, summa sumarum. Thor oli ainakin todella onnellisen oloinen ja kiittää varmasti Aulia siitä, että ratsastaja on jälleen edes hivenen verran suorempi.

Kun olimme hetken tulleet mulle tosi sopivan korkuisia ja oloisia esteitä Jannika korotti hieman in-and-outtia. Se oli jo alusta asti hieman haastava hahmottaa kun eka ja vika este olivat korkeammalla kuin keskimmäinen kavaletti ja ekan esteen edessä ei ollut maapuomia. Tarkoituksena oli nimenomaan pitää keskimmäinen kavaletti matalana koska se jumppaa hyvin hevosen selkää ja hevonen joutuu tekemään vään enemmän töitä hypyissä.

Kun esteet sitten nousivat en saanut Thoria oikein osumaan esteelle ja siitä seurasi sitten kielto. Parin kerran jälkeen Thor hyppäsi kyllä innarin ja suoritimme sen aika monta kertaa hyvässä tahdissa. Kun sitten lopuksi hyppäsimme rataa Thor kielsi jälleen innarille ja päästin Thorin aika monta kertaa ohi. Keräsimme myös kierroksia koska en oikein tiennyt mitä tehdä ja tietenkin hermostuin ja pelkäsin samalla. Kun olimme joitain kertoja epäonnistuneesti taas menneet ohi Jannika pyysi meitä pysäyttämään esteen eteen ja kysyi miksi kielto tuntuu minusta selvästi niin pahalta. Miksi minulla tulee sellainen saksalainen olemus ja nyt ..... mennään olotila. Sen sijaan, että ottaisin rauhallisesti ja antaisin hevoselle sellaisen tunteen, että kaikki on hyvin. Kuten Jannika sen totesi:

"Voit myös ratsastaa hyvän kiellon."

Ja niin me sitten ratsastettiin. Jos Thor oli menossa ohi pysäytin Thorin esteen eteen enkä missään vaiheessa päästänyt Thoria esten toiselle puolelle. Jossain vaiheessa tunsin miten Thor oli kunnolla ohjien ja pohkeiden välissä ja parin kiellon jälken lähestyimme ravissa ja sen jälkeen Thor hyppäsi monta kertaa ilman mitään ongelmaa innarin.



Juttelimme sitten kielloistaJannikan kanssa ja hän muistutti, että virheistä oppii. Niitä ei kannata pelätä. Ja niin se juuri on. Virheiden pelkääminen on jotenkin niin iso osa meidän dna:ta. Kuvittelemme, että olemme jotenkin epäonnistuneet jos hevonen kieltää. Ajattelemme, että emme ole tehneet asioita oikein jos parisuhde ei ole mallillaan tai töissä tapahtuu virhe excelissä. Rankaisemme itseämme pienimmistäkin asioista sen sijaan, että näkisimme ne luonnollisena osana elämää ja myös tärkeänä osana sitä. Pelkäämme niin paljon virheiden tapahtumista, että suutumme hevoselle kun se tekee jotain mielestämme väärää ja nolostumme, kun oma lapsi ei käyttäydy aina juuri niin kuin pitäisi. Antakaa hevosten joskus kieltää. Kertokaa niille, että se on ok, joskus jopa kurkistakaa sitä vettä. Koska seuraava hyppy saattaa olla juuri niin onnistunut kuten Heidin ja Dee:n taidonnäyte kuvassa (tuntui jotenkin luonnollisemmalta ottaa Heidin kuvat tähän kuvituskuviksi. Olisitte vaan nauraneet jos olisitte nähneet sen esteen josta sain meille tänään kehitettyä ongelman.;)

Hevoset opettavat minulle joka päivä niin paljon. Ilman niitä en olisi sisäistänyt edes pienintäkään osaa asioista jotka ovat viime vuosina minulle auenneet. Olen näistä kavioliitoista niin uskomattoman kiitollinen.

Wednesday, May 10, 2017

Pelkotilojen purkamista


 
Viime viikolla hyppäsimme Jannikan kanssa ja keskityimme perusasioihin. Thor oli ihanan rennolla tuulella ja pystyin täysin keskittymään omaan tekemiseen eikä tarvinnut miettiä mihin suuntaan polle pomppii.

Aloitimme hyppäämällä reippaassa tahdissa kavalettien yli kentällä. Siitä jatkoimme kahdeksikkoa kentän keskellä sijaitsevan kavaletin yli. Laukka piti vaihtaa aina keskellä ja tahdin piti säilyä samana. Koska oikea puoleni on vahvempi kuin vasen Jannika pyysi minua aina taputtamaan ulkokädellä Thorin kaulan sisäpuolelle jotta saisin oman vartaloin oikeaan suuntaan hypyssä. Eli esim. laukan vaihtuessa oikeasta laukasta vasempaan piti taputtaa oikealla kädellä Thorin kaulan vasemmalle puolelle. Harjoitus toimi todella hyvin. Rentouduin koska jouduin miettimään muita asioita kuin minne olen menossa ja taputus aiheutti sen, että laukka vaihtui kuin itsestään.

Toinen harjoitus jota teimme oli katseen suuntaaminen eteenpäin. Lähden helposti tuijottamaan Thorin kaulaa ja hypyssä varmistelemaan missä mennään. Heti kun katse oli eteen ja hieman ylöspäin sujuivat hypyt paremmin ja ylävartalo pysyi paremmin pystyasennossa.

Hyppäsimme sitten erilaisia harjoituksia ja lopuksi Jannika oli laittanut pari estettä peräkkäin. Aurinko paistoi voimakkaana ja Jannika selitti, että Thor saattaa hypätä ekalle esteelle kauempaa koska aurinko aiheuttaa puomeista varjot ja hevonen luulee usein, että varjot ovat puomeja. Hän kertoi sen sen takia, että osaisin lähteä mukaan hyppyyn mikäi Thor hyppäisi hieman kauempaa.

Esteet olivat jo hieman korkeammat ja hermostuin hieman kun en enää tuntenut olevani niin varmalla maaperällä. Jannika pysäytti meidät ja sanoi, että hän huomaa miten hermostunut olen ja jään valitettavasti hieman kiinni Thorin suuhun hypyissä. Itse kuvailisin sen niin, että olen kuin paskanjäykkä perunapussi heti kun jännitän ja voin kuvitella, että hyppääminen ei tunnu kovinkaan kivalta Thorin mielestä.


Eli seuraava harjoitus oli, että sain joka kerta molempien esteiden päällä taputtaa Thoria kaulan molemmin puolin käsillä. Thor hyppäsi heti paljon paremmin ja hypystä tuli pyöreämpi ja rennompi. Sain tehdä aika paljon töitä oman mielen kanssa, että pystyin rentoutumaan ja taputtamaan, mutta auttoi kovasti kun Jannika selitti, että seuraat vaan Thorin korvia. Thor on hevonen joka nauttii hyppäämisestä ja jos korvat on eteenpäin on Thor menossa esteille. Yhdessä vaiheessa Thor kielsi ja siinäkin sain tukea Jannikalta koska hän selitti miksi Thor kielsi. Koska Thor osaa niin hyvin katsoa paikan hypylle oli Thorin mielestä parempi ratkaisu mennä ohi kuin hypätä. Koska jäin ajamaan Thoria viime tingassa esteelle Thorin mielestä oli järkevämpää mennä ohi (ihan kiva joskus miettiä kielto tästäkin näkökulmasta, ei vaan siitä että hevonen nyt vaan kieltää). Heti kun sain hyvän selityksen kiellolle en enää ollut samalla tavalla hermostunut ja uskalsin taas lähestyä ilman pelkoa kiellosta.

Tunti oli kaikin osin todella hyvä. Jannikan opetustyyli sopii meille molemmille erinomaisesti ja tunnin jälkeen on aina niin hyvätuulinen ja iloinen olo.

Thursday, May 4, 2017

Tempo, tahti ja rytmi




Ystäväni hevonen on kuvannut huikean Ratsaille sarjan, jossa pureudutaan ratsastuksen eri osa-alueisiin. Sarjan toiseksi viimeisimmässä osassa keskitytään tahtiin ja tempoon.

Mielenkiintoisesta materiaalista inspiroituneena otin tahdin ja tempon puheeksi estevalmentaja Antti Jurvasen kanssa. Antti lisäsi palettiin vielä hyvän selityksen rytmistä.

Eli lyhyesti Ronjaa ja Anttia lainaten:

"Tahti tarkoittaa hevosen askellajin rytmiä. Tempo taas hevosen askeleen pituutta. Rytmi taas voi olla joko tahdikasta tai epätahdikasta, kuten Antti videossa kertoo."

Käynti on nelitahtinen, ravi kaksitahtinen ja laukka kolmitahtinen askellaji, jossa on liitovaihe. Jo käynnissä kannattaa keskittyä siihen missä rytmissä hevosen jalat koskevat maahan. Aika usein voi jopa laskea ääneen, niin pääsee paremmin tutuksi hevosen tahdin kanssa. Sitten kun tahti tuntuu hyvältä voi tempoa vaihdella eli hevosen askeleen pituutta voi joko lyhentä tai pidentää. Myös ravissa ja laukassa on hyvä huomioida hevosen tahti ja keskittyä siihen. esimerkiksi laukanvaihdoissa kannattaa laskea yksi kaksi kolme ja sitten vasta vaihto. Askeleiden laskeminen, kun tietää minkätahtiset eri askellajit ovat auttaa ratsastuksessa suuresti ja pitäisi kuulua jokaisen ratsastajan perusaakkosiin.

Videon kuvasi ystäväni Cecilia, minä toimin haastattelijana, Thor taustatukena ja Ella editoijana. Mitä olette videosta mieltä? Haluaisitteko kuulla lisää ajatuksia / tietoiskuja videon muodossa jatkossa? Ja onko jotain erityistä josta haluaisitte lisätietoa, joku erityinen henkilö jonka yksityiselämään haluaisitte sukeltaa? 

Tuesday, May 2, 2017

Esteille ilman jalustimia

Thor ja Antti. Thorilla ihana Equestrian Stockholmin pistaasikokonaisuus. 

Tänään pääsimme taas hyppäämään Antin, Heidi ja Gizmon kanssa. Olimme sisällä, koska kenttä ulkona on vähän liian pehmeä. Antti keksi meille kivan alkuharjoituksen, jossa mentiin ilman jalustimia. Oli melkein pelottavaa huomata miten vähän istuntaa ja jalkoja käyttää ja teki todella hyvää hypätä ilman jalustimia. Pitää ehdottomasti tehdä sitä useammin. Etenkin lantion seudussa tuntui kyllä melko kireältä.


Thor on nyt parina kertana hypännyt todella kivasti. Hieman oli tahti tänään alussa hakusessa, mutta sitten pääsimme hyvin vauhtiin. Yksi aika hassu tilanne oli, kun Sofia ja Kia-koira kuvasivat meidän ratoja ja Sofia seisoi esteen vieressä. Thor varmaan pelästyi Dalmatialaista ja päätti mennä vasemmalta sivulta ohi, mutta ei oikein ehtinyt ja päätti sitten hypätä suoraan tolppien läpi, yli ja päälle. Aika iso ja jännittävä loikka, mutta selässä pysyttiin ja matkaa jatkettiin.

Tästä se lähtee!

Oli kyllä taas niin super hauskaa ja huomaan, että jännitän taas hieman vähemmän kun on ollut onnistuneita estetunteja takana.

Ja läpi mennään. 

Olen niin ihastunut meidän pistaasinväriseen Equestrian Stockholmin kokonaisuuteen. Toimii mielestäni todella hyvin tummalla hevosella. Tai mitä olette mieltä?

Mikä upea keli ja kivat loppukävelyt näiden kahden seurassa.

Tuesday, April 25, 2017

Horse = No man, single forever, unmarried


I get this a lot:

"If you wouldn't spend so much time at the stables....."
"If you wouldn't put all your time into horses....."
"It will pass.... That weird thing you have for horses (no, it won't)"

"Look Kia, the next time you meet a new man and start a relationship you should really spend less time around horses and more time with the man."

I mean seriously????? Do you really think so?
The fact that I am single has nothing to do with horses and the fact that I love horses has nothing to do with the fact that I am single.

If owning a horse would be an applicable reason for a life destined without a man, then we might as well apply it to all factors of life.

"Look, when you meet a new man/woman you should really stop running marathons and go for the half ones." 

"Maybe you should feel less passionate about your job when you start dating."

Horses have always been a huge part of my life and they are the ones that have been there through thick and thin. They have seen me fall in love, they have watched me cry and they have heard me scream. They have seen me fall out of love and they have seen me rise and fall through so many situations in life. Without them I would not be me and without them the person who would meet me might get more time, but they would not get passion, enthusiasm and a heart filled with joy. They would get a surface that would adhere to how we think we should act and behave, but they would not touch the magic of my soul that horses are such a big part of.

Because after all there is nothing more beautiful than a person with a passion in life. And there is nothing that gives you as much as a life that involves a passion. Never give that up for anything or anyone else. Because after all, the only one who will be losing that battle is you.

Sunday, April 23, 2017

130 cm helposti


On se Thor aika lahjakas tapaus. Koska viime viikot ovat kuluneet Lapissa ja Lontossa työmatkalla päätin lauantai-iltana päästää Thorin vapaaksi kentällä (kuten videosta huomaa pieni irtojuoksutus teki oikein hyvää). Koska esteet oli juuri kannettu ulos irtohypytin Thoria samalla ja parhaimmillaan este oli 130 centin korkuinen. Eikä tuntunut missään. Thor voisi varmaan hypätä paikaltaan 130 cm esteen ilman mitään ongelmaa. Sen verran helppoa tuo pomppiminen on Thorille.


Eilen olimme Ulrikan ja Gulliverin kanssa Monikan tunnilla. Thor oli aika jäykän tuntuinen ja nyt huomaa miten pahassa kunnossa suu alkaa olemaan. Thorista tulee melko etupainoinen ja aukoo suuta. Jutin piti tulla ensi viikolla, mutta raspaus menee valitettavasti vapun jälkeiselle viikolle. Sinänsä onneksi tietää mistä kiikastaa eikä tarvitse miettiä sen koommin mistä oireet johtuvat. Tylsää vaan, kun huomaa, että hevosella on epämukava olo eikä heinäkään tunnu maistuvan yhtä hyvin kuin normaalisti.

 
Teimme Monikan tunnilla kunnolla hommia ja pidin kovasti harjoituksesta, jonka teimme sekä ravissa että laukassa. Pitkillä sivuilla piti ratsastaa loiva kiemura ja lyhyillä sivuilla voltit. Kulmat piti ratsastaa huolellisesti ja harjoitusten sisällä piti lyhentää ja pidentää askelta. Tuntui jotenkin helpolta ja kivalta harjoitukselta ja sain melko hyvän tuntuman Thoriin harjoituksen aikana. Thor on kuitenkin sen verran huonon tuntuinen suusta, että otamme nyt hieman rauhallisemmin ratsastuksen kanssa kunnes Juti tulee koska en voi edes kuvitella miten epämukavalta tuntuu jos on jotain ongelmia suun kanssa. Oli kuitenkin aivan ihanaa viettää aikaa Thorin seurassa. Kaipaan Thoria aina niin paljon kun ollaan muualla Ellan kanssa ja olen niin onnellinen, että pääsemme kohta muuttamaan maalle koko kesäksi.

Ulrika ja Gulliver
 
Lapissa hiihdimme paljon ja olen joogannut ja ratsastanut koko viikonlopun. Nyt tuntuu kyllä koko vartalossa, joten tänään vietämme rauhallisen illan kotona Ellan treenien jälkeen. Joskus arki-illat ovat vaan mitä harvinaisinta herkkua. Hyvää ruokaa, kiva leffa ja rakkaan tyttären seura.

Jäähallilla perjantaina.  

Perjantaina kävimme katsastamassa jäähallin vuoden 2017 Horse Showta ja Ladies Nightia suunnitellessa. Ihan uskomatonta minkä muodonmuutoksen halli kokee syksyn huippuhevostapahtumaa varten. On se vaan niin mukavaa saada olla osa tätä innostavaa ja mahtavaa porukkaa. Olen siitä niin kiitollinen. Upea tapahtuma on jälleen tulossa. Tulethan mukaan!

Thursday, April 13, 2017

Hyvää pääsiäistä!


Tänään saimme nauttia aivan super ihanasta Jannikan estetunnista. Thor oli oikein parhaimmillaan ja tunnin jälkeen kävimme vielä pitkällä kävelyllä yhdessä. 

Tallilta kiiruhdin kotiin koska olin sopinut Katri Syvärisen kanssa Henkisen hyvinvoinnin -valmennuksen. En tiennyt yhtään mitä odottaa. En edes tiennyt mitä valmennus maksaa enkä kuinka kauan se kestää. Tuntui vaan juuri oikealta hetkeltä tavata Katri ja olin ihan varma, että saisin Katrilta hieman apua omiin ajatuksiin ja elämäntilanteen selkeyttämiseen. Kun saavuimme Ellan kaveri kyydissä kotiin oli tunnelma heti turvallinen ja rauhallinen Katrin seurassa. Katrin valmennus oli yksi parhaimmista johon olen elämässäni osallistunut ja olotila oli sen jälkeen kevyt ja positiivinen. Oli mahtavaa huomata miten hyvinvoivan oloinen ja miten vahvaa energiaa Katri ympärilleen antaa. Hän on kyllä nainen jota ihailen ja upea esikuva siitä, että myös vaikeuksien kautta voi löytää oman elämän taian. Kiitos Katri!

Me suuntaamme Ellan kanssa huomenna Leville ja tiistai-aamusta jatkan matkaa Lontooseen työmatkalle. 

Ihanaa pääsiäistä rakkaat lukijat! 

Tuesday, April 11, 2017

Oletko sinä lempeä tai kovasilmäinen ratsastaja?

Kuva: Ulrika Lindqvist / Sveriges radio

Suurin osa teistä muistavat varmaan ratsastuspiireissä legendaksi nousseen Sally Swiftin kirjan Centered Riding. Jos ette muista kirjaa, niin varmaan melkein jokainen hevosten kanssa tekemisissä ollut henkilö on joko tutustunut Centered Ridingiin tai ainakin kuullut CR:stä.

Viime viikolla Mia Kainulainen jakoi mielenkiintoisen Ridpodden-podcastin, jossa haastatellaan Centered Riding -ohjaajaa Lotta Månsson-Söderströmiä.

Lotta puhuu haastattelussa rakennuspalikoista ja miten sana Centered ei vain tarkoita fyysistä keskittymistä vaan myös henkistä tasapainoa ja hyvinvointia.

Hän puhuu hengityksen tärkeydestä ja toteaa, että ratsastajan pidättäessä hengitystä hän viestii hevoselle vaaratilanteesta. Kun jotain tapahtuu tallissa, esim. lunta tippuu katolta, hevoset pysähtyvät, lopettavat syömisen ja hengitys salpaantuu hetkeksi. Kun 'vaaratilanne' on ohi, hevonen jatkaa taas syömistä iloisin mielin. Hän sanoo myös, että hengityksen tärkeydestä ei voi liikaa puhua. Ihminen tarvitsee happea ja meidän pitää koko ajan 'hapettaa' itseämme, jotta voimme hyvin. Hän jopa sanoo, että ihmisistä tulee ihan höpsöjä jos he eivät hengitä oikein: "Vi blir så tossiga om vi har begränsad andning. Syresätter vi inte blodet så väl som vi kan då orkar vi väldigt lite, vi får kortare stubin, blir otåliga och tappar den fysiska balansen." 

Månsson-Söderström kertoo myös, miten tärkeänä rakennuspalikkana hän pitää ratsastajan katsetta. Hän puhuu lempeästä versus kovasilmäisestä ratsastajasta (mjuka kontra hårda ögon) ja sanoo näin:

"Titta fokuserat på en liten punkt och håll fast ditt seende på punkten. Stirra riktigt djupt på den och bli kvar där. Notera sen om du nyper med tårna eller med rumpan? Kniper du nävarna? Får du rynkor i pannan? Andas du mer begränsat? Du kan göra en massa följdeffekter när du sitter till häst och då kanske du stirrar i mankammen eller i sanden. Du kan ju bli introvert i dina hårda ögon också. Du kan titta inåt och försvinna.
 
Sen efter att ha stirrat så vidgar man seendet. Det handlar inte om att man går ut till något slags La la Land. Det handlar endast om att låta synnerven slappna av. Ansiktets muskler brukar slappna av. Käken brukar följa efter. Plötsligt kan man andas och svälja på ett annat sätt."
 
Kokeilin harjoitusta. Tuijotin tarkkaan yhtä pistettä 'kovalla katseella' ja tuntui siltä, että olin vihaa täynnä, suu meni mutruun ja koko vartalo jäykistyi. Sen jälkeen päästin rennoksi silmät ja samalla huulet kääntyivät hymyyn ja koko vartalo rentoutui. Ihan uskomatonta. Olen lukenut kirjan ja käynyt monella Centered Riding -kurssilla. En kuitenkaan ole kunnolla ymmärtänyt katseen merkitystä aikaisemmin.
 
Kannattaa kokeilla ja harjoitella katseen kanssa kotona ja tallilla. Koin ainakin itse harjoituksen todella hyödylliseksi ja tästä lähtien yritän hengityksen lisäksi ainakin edes kerran tunnin alussa muistaa rentouttaa katseeni. Siitä on ihan varmaan hyötyä sekä minulle että hevoselleni.

Friday, April 7, 2017

Istuntavirheiden hahmottamisen vaikeus



Thor tuli meille vuonna 2011 ja oli todella vino rungosta. Olin myös itse todella vino rungosta eli olimme oikein täydellinen vino pari. Oikeastaan aloin vasta hahmottamaan omia kehittämiskohteita paremmin Thorin kautta ja lähdin työstämään toispuoleisuuttani toden teolla. Olen käynyt kraniosakraaliterapiassa, osteopaateilla, fysioterapiassa, akupunktiossa ja ties vaikka missä. Olen urheillut ja joogannut paljon. (Ekassa videossa istuntaa on jo korjattu.)



Kun Johanna piti meille ensimmäisiä tunteja muistan miten helposti valuin lyttyyn toisesta kyljestä ja oli todella haastavaa kääntyä oikealle. Vuosien varrella olen suoristunut selvästi ja olen viime aikoina ollut aika tyytyväinen omaan istuntaan. Sitten Jannika tulee paikalle pitämään koulutuntia ja toteaa, että onko sulla joku jumi selässä? Nå ihan varmaan on sen edellisen ilmakyydin jälkeen ja viime viikolla Thor lähti yhtäkkiä maneesissa täyttä laukkaa ja olin pari päivää sen jälkeen ihan kiinni SI-nivelestä, kun jokin niksahti selässä. Siitä Jannika sitten jatkoi, että ei tiedä kuinka paljon uskaltaa korjata minua jos siellä on jotain joka kinnaa vastaan, mutta en kuulemma aikaisemmin ole ollut näin vino ja hän pystyy parhaiten näyttämään ongelmakohdat videon kautta. Eli ei kun kuvaamaan ja ai että mikä järkytys. Olin tosiaan ihan lytyssä vasemmasta kyljestä ja oikeassa kierroksessa käännyin ylävartalon kanssa ihan muualle kuin menosuuntaan. Jannika sanoi myös, että Thor oli laukannut paremmin Tiinan kanssa maaanantaina eli epäili hieman vinomman oikean laukan johtuvan nyt vaan mun istunnasta. (Right Canter crooked seat -videossa näkee miten lantio, koko ylävartalo ja etenkin vasen lapa menevät liikkeen vastaiseen suuntaan.)



Alkutunnista kävelimme ja ravasimme keskihalkaisijaa pitkin ja sen jälkeen jatkoimme samaa harjoitusta laukassa. Kun olin katsonut videon sain ravata ja laukata oikealle niin, että mietin kylkiä pitkiksi ja koko ajan hieman vasenta olkapäätä eteenpäin. Mun piti myös miettiä lantiota liikkeen suuntaiseksi ja kääntää vartaloa navan kohdalta oikealle. Tätä tehdessä ymmärsin myös paremmin, kun Mette on sanonut siitä, että minun pitäisi tuoda hieman vasenta lonkkaa eteenpäin.


Kun olin hetken keskittynyt istuntaan Thorin laukka parani huomattavasti ja Thor vaikutti heti  tyytyväisemmältä. Sain sitten ratsastaa neliskulmaista uraa ja aina miettiä, että korjaan vinoudet siirtämällä lapoja takajalkojen eteen eikä korjaamalla takajalkoja etujalkojen taakse. Ratti ensin ja sitten moottori - ajatus, josta myös Johanna aina jaksaa muistuttaa.

Vasen kierros on meille paljon helpompi ja Jannika pyysi vasemmassa kierroksessa vaan keskittymään olemaan mahdollisimman paljon tekemättä mitään. Eli säilyttämään suoruus ja varomaan sitä, että ei taivu liikaa vasemmalle, kun vasen puoli on niin paljon joustavampi (hassua, että voi olla sekä jäykkä että joustava samaan aikaan).

Olin todella tyytyväinen Jannikan valmennukseen ja sain paljon irti tunnista. Hämmästyin vaan taas kerran miten vaikeaa on hahmottaa oman istunnan kehittämiskohteita ilman ulkopuolista apua. En todellakaan kokenyt olevani erityisen vino enkä olisi ikinä itse lähtenyt korjaamaan tätä niin selvää ongelmakohtaa.


Istuntaa korjatessa auttaa tietenkin kovasti, jos on hyvä valmentaja joka osaa hahmottaa kehittämiskohteet, mutta myös kuvaaminen on oiva tapa näyttää ratsastajalle missä ongelmat ovat. Sinänsä en ehkä olisi ilman Jannikan apua huomannut tätä vinoutta yhtä helposti vaan selvästi jonkun piti siitä ensin sanoa jotta pystyin sen jälkeen huomaamaan saman asian myös liikkuvassa kuvassa.

Thor on muuten ollut todella suoran ja hyvän tuntuinen. Thorin oma kengittäjä on nyt kengittänyt noin vuoden ja se näkyy ja tuntuu koko hevosessa. On sekin vaan hassua, että kavion asennon korjaaminen vie näin kauan. Onneksi meillä on ollut mahdollisuus saada ihanalta Just Dressage:n Matildalta Farrier Formula Double Strengthiä silloin kun kaviot olivat pahimmillaan sekä mahtavalta Chia de Gracia:n Mirvalta taas kavioiden kasvua tukevaa ja vahvistavaa Check my Hooves -rehusekoitusta.

Thor on myös ollut todella rento eikä ole kyttäillyt yhtään mitään kentällä. Myös tiellä ja pellolla voi kävellä pitkin ohjin, joka on ollut aivan ihanaa. Kun Thor on mieleltään rento on se myös paljon rennompi rungostaan.

Ihanaa viikonloppua kaikille mahtaville lukijoille! Jos saan tästä flunssaa paranneltua yritän sunnuntaina ehtiä käymään Tampereen messuilla. Nähdään toivottavasti siellä!

Sunday, April 2, 2017

Miksi sinun kannattaa ratsastajana venytellä kylkiä?


Rakastan urheilemista aamuisin. Aika usein teen joogaharjoituksen herättyäni ennen aamiaista ja talvella etenkin pitkät ja restoratiiviset asanat Yogaglo:n säestyksellä ovat tuntuneet todella mukavilta ja rentouttavilta.

Yhtenä aamuna eteeni tuli uusi kylkivenytys ja pohdin heti, että tämä on venytys jonka haluan yhdistää ratsastajille suunnattuun joogaan. En ollut täysin varma miksi, mutta samana iltana kouluratsastaja Heidi Haila tuli kylään ja hän oli juuri käynyt istuntakurssilla suloisen suomenpienhevosori A.T. Unikuvan kanssa. Istuntakurssilla oltiin keskitytty nimenomaan kylkiin ja keskusteltu siitä miten tärkeää on, että kyljissä on vahva kannatus ratsastaessa. Heidi kertoi, että kylkeä kannattaessa lantio ei pääse vinoon. Eli sen sijaan, että hän korjaisi vinoa lantiota krojaamalla lantiota, hän korjaa sitä nykyään suoristamalla jompaa kumpaa kylkeä. Istuntatunnilla oltiin myös neuvottu pidentämään kylkiä ja samalla pidentämään jalat alaspäin jalkojen ulkosyrjästä. Eli samalla kun pidennetään vartalon ulkosyrjää ylhäältä käsin pidennetään sitä myös alhaalta käsin. Esimerkiksi väistöissä piti ajatella, että jalan käyttö alkaa jalan ulkosyrjästä eikä jalan sisäpuolelta kuten helposti ajatellaan. Kun puristaa sisäreidellä ulkosyrjän sijaan, lonkankoukistaja lyhenee ja polvi nousee.

Valmentaja oli myös pyytänyt miettimään lonkkaluun ja alimman kylkiluun väliä pidemmäksi ja kasvattamaan sitä. Hän oli myös muistuttanut, että kylkiä ei kannatella selkälihaksilla vaan vatsalihaksilla. Eli kylkiä aktivoimalla aktivoit myös vatsalihakset.

Joogan kautta pääset hyvin käsiksi kylkilihaksiin ja tässä esimerkki oivasta harjoituksesta, joka auttaa venyttämään kylkiä. Joogan kautta herää myös vahvempi kehotietoisuus ja opit tunnistamaan paremmin mitä osia kehosta sinun tulisi aktivoida ratsastaessa. Jooga on myös oiva työkalu sisäisten lihasten löytämiseen sekä mielen rentouttamiseen ja tasapainottamiseen.

Yogi Giselle Mari:n kuvassa näkyvän kylkivenytyksen toteutat näin:

Start on all fours and inhale a neutral spine. Tuck the left toes under and take the left leg straight back behind you and stamp the ball of your foot right down on the floor. Inch forward a little bit and press down and forward with your hands and back with your left heel (trying to get the heel to touch the floor feeling the stretch in the calf). Take left leg over at a diagonal to the right keeping the big tor and pinky toe connected (stamp your foot down on the floor). Walk your arms over to the right and stretch out the left arm as far out as you can go. The right elbow can bend a little bit (you can take it all the way to the floor). Lower your head so the left ear lines up with your left bicep. And Voila! An amazing stretch for the side of the body. 

 
Ps. Ridingfysion fysioterapeutti Saara Uusitalo on kirjoituksessa mainittu valmentaja. En ole itse käynyt Saaran tunneilla, mutta Heidi suosittelee lämpimästi. Myös Heidi Haila pitää todella hyviä valmennuksia. Heidin yhteystiedot saat minulta.

Thursday, March 30, 2017

Mahtavat apujoukot

 
Mikäs siinä reissatessa, kun oma kultakimpale on näin hyvissä käsissä. Kiitos Tiina, Senja, Thelma ja Sanna avusta. Teidän hyvään huomaan voi kyllä jättää hevosen kuin hevosen.

Ilman näitä extra käsiä emme mitenkään saisi arkea tai lomamatkoja pyörimään. Olen niin kiitollinen, että meillä on juuri Thorille sopivat ihmiset jotka pitävät hevosestamme niin hyvää huolta. Thor on tällä hetkellä todella tyytyväisen oloinen ja vaikka en ole ehtinyt tallille viime viikkoina niin paljon kuin haluaisin, tiedän että Thoria hoidetaan erinomaisen hyvin. Kuten kaikki hevosenomistajat tietävät se ei aina ole itsestäänselvyys ja olen todella kiitollinen kaikesta avusta. On se vaan upea poni tämä meidän Thor! WAUTSI WAU! Voisin vain tuijottaa hevostani koko ajan.





Thelma ja Thor. All dressed up in Equestrian Stockholm tottakai.
 
 

 


Monday, March 27, 2017

Koiraviikot

Mutterissa kahvilla Balin kanssa. Wuff!

Olemme viime aikoina viettäneet oikein koiraviikkoja Ellan kanssa. Ensin meillä oli upea Bali the dog käymässä  (Balia on oikea Instagram-ilmiö).

Bali viipyi meillä noin viikon, kun omistajat olivat matkoilla.

Bali on Yorkshire terrieri ja aivan ihana sellainen. Balin kanssa elämä on todella helppoa. Bali leikkii, nukkuu, syö kun jaksaa (makupaloja toki aina) ja on kiva kävelykaveri. Bali ei turhasta välitä, mutta osaa juuri nukahtaa takkisi päälle kun olet lähdössä juhliin (niin, että joudut harkitsemaan lähdetkö juhliin ollenkaan).


Olen aina sanonut, että koirat eivät nuku sängyssä (kuulemma aika yleistä kunnes koirat yhtäkkiä nukkuvat sängyssä), mutta katsokaa nyt näitä ihanuuksia. Eihän tällaisesta hyvänolonryhmärämästä voi mitenkään kieltäytyä. Sinänsä en kyllä saanut nukuttua kovinkaan syvää unta, koska olin varma, että liiskaan Balin jonnekin peiton ja tyynyn väliin.


Balin jälkeen päivämme täyttyivät iloisista Espanjan vesikoirista. Ensin kylässä oli parhaan ystäväni ja Ellan kummitädin koira Minka ja sen jälkeen saimme nauttia upean Boomerin seurasta.  

Turvallista nukahtaa kirja kädessä ja skeitti sekä turiseva karvakuono vieressä.

Sekä Minka ja Boomer ovat erityisen hyväkäytöksisiä koiria, joten heidän kanssaan liikkkuminen ja kulkeminen on todella helppoa. Myös Ella voi ulkoiluttaa koiria ja Minka ja Boomer kulkevat helposti vapaina mukana.


Näiden viikkojen jälkeen syntyi kyllä oikea koirakuume. Oli niin mukavaa viettää aikaa Ellan ja koirien kanssa ja tässä hieman ajatuksia miksi:
  • Tulee ulkoiltua päivittäin.
  • Peruskunto kasvaa.
  • Tapaa ystäviä, joilla on koiria joita harvemmin muuten ehtisi nähdä.
  • Viettää enemmän aikaa kotona.
  • On vaan yleisesti onnellisempi, iloisempi ja rennompi. 
Koska meillä ei kuitenkaan vielä ole aikaa omalle koiralle nautitaan ystävien upeista koirista ja suunnitellaan kaikessa rauhassa oman koiran hankintaa. Vaikka lista täyttyy enimmäkseen positiivisista asioista on tärkeää muistaa, että koira tarvitsee paljon liikuntaa ja seuraa joten koiraa hankittaessa pitää olla aikaa kaikenkarvaiselle ystävälle. 

Mikä on sinun lempirotu ja millaista koiraa suosittelet lapsiperheeseen? Kaikki vinkit ovat tervetulleita.