Tuesday, August 30, 2016

Yes, He can Jump!



Ostaessani kouluhevosen ajatuksena oli tietenkin treenata monipuolisesti. Hyppääminen on aina ollut osa omaa elämää ja hevosen treeniohjelmaa koska rakastan pomppimista erityisen paljon. Hevonen kuin hevonen oppii hyppäämään. Masi on siitä oiva esimerkki koska ensimmäiset vuodet Masi juoksi puomien läpi, mutta oli kovan treenin tuloksena mahtava ja luotettava ystävä esteillä vuosien ajan.

Ostaessani Thorin en kuitenkaan ollut tietoinen siitä millainen kapasiteetti rakkaalla kouluhevosellani on. Thorillahan on todella hyvä laukka, joten puomityöskentely on alusta asti ollut helppoa. Thor ei kuitenkaan ole ollut erityisen varovainen ja alussa en tiennyt tulemmeko yli etu tai takapäällä, kun suurimman osan ajasta pää löytyi etujalkojen välistä (pahan purentavian ja selkäkivun takia). Thor on aina hypännyt kiltisti eikä ole katsonut mitään, mutta hypyt eivät ole kulkeneet rungon läpi. Nyt kun Thorilla on kuitenkin saatu perusasiat kuntoon ja lihaskunto on kohdillaan on myös hyppytekniikka parantunut huomattavasti. Thor hyppää edelleen ihan mitä vaan ja kieltää harvemmin, mutta heti kun esteet nousee huomaa miten uskomattoman hyvin Thor tulee esteille (ja vaikka ei tulisikaan Thor vaan hyppää) ja mikä kapasiteetti Thorilla on. Koska en itse nykyään uskalla hypätä yli 110 cm esteitä enkä tiedä pysyisinkö edes selässä koska Thor hyppää niin dynaamisesti pyysin Jannikan ystävää Lauraa kokeilemaan Thoria estetunnin loppupuolella sunnuntaina. Halusin hieman nähdä mitä Thor osaa ihmisen kanssa joka ei pelkää ja joka on hypännyt ja kisannut enemmän.

Laura hyppäsi sitten lenkkareilla Thorin selkään ja lainasi mun kypärää. Lauralla ja Thorilla sujui heti hyvin ja Laura hyppäsi joitain kertoja pienempiä esteitä jonka jälkeen hän jatkoi 120 cm pystylle ja siitä tehtiin lopuksi vielä okseri. Oli hauska huomata, että Thor tuli kuin vanha konkari esteille ja tuntui siltä, että 120 cm korkuiset loikat olivat ihan jumppaa vaan. Sanoin Lauralle, että pidä hieman kiinni harjasta ekalla kerralla ja ihan hyvä, että oli kiinni jollain tavalla koska Thorin loikka oli niin iso, että Laura lensi kyllä melko korkealle satulasta. Tuntuu hieman hassulta varoitella, mutta kun on itse hypännyt monella eri hevosella on Thorin hypyt todella ketterät ja nopeat ja välillä jopa hieman yllättävän tarmokkaat. Vaatii jo hieman tasapainoa pysyä mukana.

Olen niin iloinen, että saan hypätä hevosella jonka kanssa hyppääminen on todellinen nautinto. Olisi kuitenkin mukavaa jos Thor ratsastettaisiin välillä hieman mukavuusalueen ulkopuolelle ja pystyisimme osallistumaan kisoihin ensi keväänä. Haluaisin todellakin, että Thor kehittyisi estepuolella ja saisi myös sitä kautta lihaskuntoaan vahvistettua entisestään.


Kotimatkalle saimme seuraa Ossista ja Eemelistä ja onneksi kaverit olivat mukana kun tapasimme hevosen ja muulin matkan varrella. Molemmat olivat tulossa iloisesti mukaan saattamaan meidät kotiin, joten Ossi ja Eemil ajoivat toverit metsään. Ei voinut muuta kuin nauraa näille kahdelle söpöliinille jotka hengailivat tien vierustalla nauttimassa kesän vihreistä antimista.

Monday, August 29, 2016

Building blocks of trust

I am holding you.
 
This was one of the biggest moments in my life. I don't know if Ella and Thor thought any more of it other than having a good time, but for me it was a big day. One of those days that you have dreamt of and suddenly it is there.


When you tell your daughter to just trust. Trust the horse and believe in him. And at the same time you tell your horse to trust. To trust that nobody will ever hurt him again. That whenever we are around him it is all good, he is safe and in his element. Because trust is so important. It is the basis for a relationship. Any relationship. Even a swimming one. #trust #horses #equestrian #childhood #children #friends #friendship



Thank you to my Dear Mother for the pictures and videos.

Wednesday, August 24, 2016

Kaikilla ei ole omaa pihaa



Keskustelu meni jotakuinkin näin aerialjoogatunnin jälkeen:

Joogaopettaja: "On kyllä vaikeata palata takaisin kaupunkiin pitkän kesäloman jälkeen. Aika meni niin nopeasti."
Minä: "Täysin samaa mieltä. On ollut niin ihanaa viettää aikaa maalla rakkaiden parissa."
Toinen asiakas: "On ollut niin vaikeata palata takaisin unelmien kesäkaupungista. Kun tulin kaupunkiin koko piha rehotti ja olen joutunut siivoamaan pihaa koko päivän." Ja sitten hän näytti miten hän siivosi pihaa käsillään.

Silloin ajatus iski minuun: "Eikö hän ymmärrä, että kaikilla ei ole omaa pihaa.? Voi kun meilläkin olisi oma piha jota siivota."

Tiedättekö sen tunteen, kun miettii, että voi kun minullakin olisi työ, kun juuri on saanut potkut. Voi kun minullakin olisi piha jota siivota, kun asuu pienemmässä asunnossa kuin opiskeluaikoina.

Jos ei ole lapsia näet vain lapsia. Jos sinulla ei ole parisuhdetta näet vain rakastuneita pareja. Jos haluat naimisiin, tuntuu siltä, että koko muu maailma on juuri nyt menossa naimisiin. Jos sinulla on yksi lapsi ja haluaisit lisää näet vain suurperheitä. Haaveilet isommasta hevosesta ja pienemmästä vatsasta. Ajattelet, että tuolla ihmisellä on kaikki niin hyvin, kun hänellä on oma piha.

Harvemmin näemme kuitenkaan koko kokonaisuutta. Joskus suuren ja hienon pihan takana voi olla pieni olo eikä pieni asunto automaattisesti tarkoita yksinäisyyttä. "Not everyone who is single is lonely. Not everyone who is taken is in love," -sanonta pitää hyvin paikkansa.

Kannattaa kuitenkin muistaa kun juttelee ihmisten kanssa, että sellainen asia kuin oman pihan siivoaminen, rakkauden löytäminen, ystävyyssuhteet ja oman lapsen saaminen eivät ole kaikille itsestäänselvyyksiä. Kannattaa muistaa olla kiitollinen jokaisesta hetkestä rakkaiden ihmisten parissa, halata hieman enemmän ja katsoa vähän pidempään. Kannattaa olla kiitollinen pienistä ja suurista perheistä, pienistä ja isoista hevosista, ihailla ruokaa jota saa kokata ja sisustaa pienen kuin suuren asunnon koko sydämen voimalla. Kannattaa nostaa jokainen lehti rakkaudella pihaa siivotessa koska aina pitää kuitenkin pitää mielessä, että kaikilla ei ole omaa pihaa jota siivota (eikä kaikki sitä edes haluaisi).

Tuesday, August 23, 2016

Oiva lisäravinne lihasmassan kasvattamiseen

Thor keväällä  noin kuukauden kokeilun jälkeen.

Tässä tulee nyt häikäilemätön 'myyntipuhe' Blue Hors Care:n E-Amino tuotteen puolesta. Olin ajatellut linkittää tämän ruokintaan liittyvään kirjoitukseen, mutta keksin sinne koko ajan lisättävää, enkä taida saada sitä pariin vuoteen valmiiksi, joten tässä hieman faktaa E-Aminosta.

Pidempiaikainen yhteistyökumppanini Chia de Gracia kyseli keväällä, jos haluaisin kokeilla Thorille luonnollista E-vitamiinia, seleeniä ja lysiiniä sisältävää lisäravinnetta lihasmassan kasvattamiseen. En koskaan ole ollut hirveän innostunut lisäravinteista, mutta kun kuulin, että tämä E-Amino on mahdollisimman luonnonmukaisesti tuotettua (Blue Horse Care:n tuotteissa käytetään ainoastaan erittäin korkealaatuisia ja puhtaita ainesosia) halusin ehdottomasti kokeilla. Koska Thor on nyt voinut melko hyvin ja aineenvaihdunta on selvästi tasapainoisempi ajattelin, että olisi mukava kokeilla miten Thor reagoisi tällaiseen lisäravinnekuuriin.

Thor keväällä noin kuukauden kokeilun jälkeen upea Melinda Ignatius selässä.

Lihasmassan kasvattamisen kannalta tärkeä E-vitamiini on ainoa rasvaliukoinen vitamiini, joka toimii kehossa antioksidanttina. E-vitamiini neutralisoi peroksideja, jotka voivat aiheuttaa lihasvaurioita kovan rasituksen aikana ja suojelee kehon soluja ja rasvahappoja aineenvahdunnassa syntyvien vapaiden radikaalien haittavaikutuksilta.

"Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka estävät ympäristössään vapaiden radikaalien aiheuttamaa hapettumista. Niitä muodostuu ihmisen elimistössä, ja niitä saadaan myös ravinnosta. Vapaat radikaalit ovat rakenteeltaan epävakaita kemiallisia yhdisteitä, jotka reagoivat positiivisesti varautuneiden yhdisteiden kanssa hapettaen niitä."

E-vitamiini on tärkeä myös normaalille hedelmällisyydelle ja toimivalle immuunijärjestelmälle. E-Aminosta löytyvä seleeni lisää E-vitamiinin vaikuttavuutta ja luonnollinen seleeni imeytyy tehokkaasti. Lysiini taas on lihasten kasvattamiselle ja lihasten toiminnalle oleellinen aminohappo. Mikäli haluaa lisätä E-vitamiini antioksidanttisia vaikutuksia vielä lisää C-vitamiini tehostaa sitä.
 

Tuotteen löydät täältä ja parasta kaikessa on, että tuote ei edes ole kovin kallis. 29 eurolla saat kokonaisen kilon ja meillä lisäravinne on ainakin kestänyt monta kuukautta. Olen antanut 1 mitan päivittäin.



Ja tässä vielä vastaus Chia de Gracian perustajalta Mirva Kettuselta lukijalle, joka kysyi "mitkä rehut olisivat kaikista laadukkaimpia täydentämään heinästä puuttuvia kivennäis,- ja hivenaineita. Lisäksi mietin että kun kevättalvella ADE-vitamiinilisä paikallaan, niin mikäköhän valmiste olisi laadukkain".


Yhtä oikeata vastausta ei ole. Eri ihmiset vannovat eri rehumerkkien nimeen ja riippuu tietty aina myös hevosen yksilöllisestä tarpeesta - mitä hevonen tekee, mikä rotu, mikä on korsirehun laatu jne. 
On myös yksilöllistä haluaako hevoselle syöttää teollista tai luonnonmukaista rehua.

Lähes kaikilta rehumerkeiltä löytyy kivennäisvalmiste tai vitamiinipulloja. Jos haluaa luonnonmukaisua kivennäisiä ja hivenaineita niitä saa muun muassa täältä:
  • nokkonen
  • merilevä
  • punajuuri
  • oluthiiva
  • islanninjäkälä
Hevoset pystyvät tuottamaan A-vitamiinia itse, kunhan saavat sen esiastetta, eli karoteenia. Luonnossa paras karoteenin lähde on tummat kasvit eli mahdollisimman tumma lehtivihreä, mutta myös ruusunmarja sekä porkkanat.

Luonnon E-vitamiini merkitään d-alfa-tokoferoli ja synteettinen E-vitamiini merkitään dl-alfa-tokoferoli. E-vitamiineja saa muun muassa  auringonkukka-, maissi- tai vehnänalkioöljystä.

D-vitamiini onkin usein hankalin ja joudutaan toteuttamaan synteettisellä lisällä. Mutta luonnollisesti vitamiineja saa hyvin muun muassa. tyrni (ihan ykkönen), ruusunmarja, nokkonen, oluthiiva (b-vitskut).
 

Tää on ihan parasta rehua.....

Itse olen ainakin huomannut, että Thorille ei kaikki valmisteet kelpaa ja nestemäiset vitamiinit eivät uppoa lainkaan. Eli sekin kannattaa huomioida ennen kuin upottaa paljon rahaa erinäisiin pulloihin. Henkilökohtaisesti yritän syöttää mahdollisimman pitkälle luonnon omia vitamiineja, joita ollaan joko syöty suoraan luonnosta tai hankittu Chia de Gracia:n kautta.

Muut ruokinta-aiheiset kirjoitukset löydät täältä.

Lähteet:
Chiadegracia ja terveyskirjasto

Postaus on toteutettu yhteistyössä Chia de Gracia:n kanssa.

Tuesday, August 16, 2016

Heitä ajatukset pois


Kaikkihan me tiedämme, että ajatuksiaan ei oikeasti voi heittää pois. Mutta kun on sellainen mietiskelijä kuten minä on tervetullutta, että valmentaja välillä muistuttaa ajatusten voimasta ratsastuksessa.


"Kia, olet sillä tavalla haastava oppilas valmentajalle koska tiedän, että osaat, mutta olet henkisesti sellaisessa tilassa, että käpristyt etkä anna vain mennä."



Saimme sunnuntaina seuraa maneesille Maasasta, Ossista, Eemelistä ja Yoda-koirasta. Thor oli heti alusta asti todella rento ja rauhallinen. Piti oikein pari kertaa miettiä, että mitä ihmettä tässä tapahtuu koska Thor oli enimmäkseen vapaillut sillä viikolla. Mietin, että kyllä tämä rauhallisuus ohi menee, mutta ei sitten mitenkään. Koko tunnin ajan Thor ei kyttäillyt yhtään mitään ja pystyin keskittymään täysin ratsastamiseen sekä oman istunnan parantamiseen.


Yritän miettiä mistä johtuu, että Thor oli niin super rento ja läsnä eilen. Yleensä muiden hevosten seura rauhoittaa, mutta ei Thor ole tänä kesänä vielä kertaakaan ollut noin rento. Ehkä Thor tunnisti Eemilin ja Eemilillä on rauhoittava vaikutus. Tai sitten Equestrian Stockholmin korvahuppu tekee tehtävänsä.

Ajattelin kokeilla korvahuppua koska yksi mahdollisuushan on, että Thor on todella ääniherkkä. Peuramaalla peitimme Thorin silmät talvella koska ajattelimme, että se auttaisi kun lunta tulee katolta. En kuitenkaan ole edes miettinyt, että käyttäisin korvahuppua ratsastaessa kunnes sain sellaisen Equestrian Stockholmilta käyttöön. Ensimmäinen kerta oli ainakin sellainen menestys, että aion jatkossa kokeilla miten Thor toimii korvahupun kanssa. Thor tuntui kaikin tavoin paljon rohkeammalta ja pelottomammalta.

Sunnuntain ratsastus oli aivan uskomaton nautinto ja olen niin ylikiitollinen, että minulla on mahdollisuus omistaa ja ratsastaa tällaista hevosta. En välillä voi uskoa sitä todeksi ja pitää oikein nipistää jalasta, jotta uni ja todellisuus ei mene ihan sekaisin. Tämä on myös hyvä muistutus siitä, että kannattaa varoa mitä elämässään toivoo. Nyt olen heittänyt universumille toiveen toisesta hevosesta Thorin seuraksi ja mainitsen siitä nyt vielä kerran tässä blogissa. Ihan vain varmuuden vuoksi.:)

Tähän liittyen mainio lainaus Persialaiselta runoilija Rumilta:

"When I run after what I think I want, my days are a furnace of stress and anxiety; if I sit in my own place of patience, what  need flows to me, and without pain. From this I understand that what I want also wants me, is looking for me and attracting me. There is a great secret here for anyone who can grasp it." - Rumi

Tunnilla ratsastimme ensin käynnissä ja sen jälkeen ravissa niin, että väistimme lyhyeltä sivulta hevoset uralle, uralla avotaivutus ja suoristus ennen kulmaa. Ajatuksena oli saada sisäpohje hyvin läpi väistössä jonka jälkeen hevonen olisi hyvin läpi sisäpohkeelle avotaivutuksessa.

Avotaivutuksessa (shoulder-in) sisäpohje on hevosen satulavyön kohdalla aktivoimassa sisätakajalkaa ja ulkotakajalka estää takaosan siirtymistä sivulle. Hevosen olkapäät tuodaan hieman uran sisäpuolelle ja hevonen asetetaan minimaalisesti (niin, että ratsastaja näkee hevosen silmäkulman). Ratsastajan olkapää kääntyy liikkeen suuntaisesti, mutta lantion linja on suoraan eteenpäin. Ulko-ohja tukee ja sisäohja on kevyt ja antava. Sisäohjasta vetäminen on yleinen ongelma, jolloin hevonen taipuu liikaa kaulasta runkoon nähden. Aika usein huomaan myös, että ajatellaan, että sisäpohkeen tulisi korjata hevosen takaosaa. Yritän itse miettiä sen niin, että sisäpohje ei vain aktivoi hevosen sisätakajalkaa vaan se myös auttaa hevosta kevenemään edestä ja ikäänkuin nostamaan lavat ylöspäin (hevonen ei oikeasti tutkimusten mukaan laita painoa takajaloille, mutta palaan tähän toisessa kirjoituksessa).

Jatkoimme sitten harjoitusta ravissa ja sen jälkeen nostimme laukan avosta suoraan voltille ja takaisin raviin. Lopuksi ratsastimme käynnissä avoa ja pitkän sivun keskipisteestä nostimme laukan avotaivutuksesta. Melko haastava tehtävä, mutta avotaivutus pehmentää hevosen kuin hevosen ja Thorin laukka oli aivan unelma lopuksi.

Koko tunnin ajan Jannika pyysi minua miettimään vähemmän ja tekemään enemmän. Ikäänkuin antamaan enemmän tilaa Thorille liikkua eikä yrittää kontrolloida ja tehdä asioita niin täydellisesti. Olen huomannut, että oma elämäntilanne ja henkiset jumit vaikuttavat suoraan siihen miten suoritan hevosen selässä. En ole aikaisemmin ollut niin kipristynyt ja eteenpäintaipunut ja uskon nyt, että se ei ole fyysistä vaan enemmän henkistä. Koska olen muutenkin ollut hieman ahdistunut näkyy se tavassani ratsastaa ja olla hevosten selässä.

Jannika pyysi myös miettimään rintarangan avaamista ja ylävartalon suoristamista ja miettimään painoa enemmän taakse. Se todellakin toimi koska Thor liikkui heti paljon paremmin eikä omaa painoa ollut liikaa edessä. Jannika pyysi myös päästämään irti ajatuksista kokonaan. "Joogaa, meditoi, tee ihan mitä vaan", kuului maneesin keskeltä. 

Todella kiva tunti ja hiki tuli. Tunnin jälkeen Ossi kysyi vielä jos halusin kokeilla Eemiliä kaikkien vuosien jälkeen. Eihän sellaisesta kunniasta voi kieltäytyä (ratsastin Eemilillä pari vuotta, kun Eemil muutti Maasan ja Ossin luokse). Menin Eemilillä sitten hetken ilman satulaa. Käyntiä, ravia ja laukkaa ja oli niin hauskaa ratsastaa isolla, lempeällä jättiläisellä taas. Ardennerin käynti on hassua koska liike on sivuttaista ja heittää sinua kuin palloa puolelta toiselle, puolelta toiselle. Ravi on niin voimakasta eikä mikään ihme, kun hevosella on kokoa 8 kengät jaloissa.


Olen aina yhtä onnellinen kun tapaan Eemilin perheen. Mielestäni tässä on ihana esimerkki siitä miten hevosenosto on mennyt  nappiin ja hevonen ja sen omistavat ihmiset ovat kehittyneet yhdessä toisiaan kunnioittaen.

Kotimatka sujui lenkkeillessä Thorin vieressä (en ole ehtinyt urheilemaan viikolla) ja mietin Manolo Mendezin sanoja siitä miten kouluttaessa hevosta meidän tulisi olla mahdollisimman synkronoituja hevosen liikkeen kanssa:

"Before you even think of influencing your horse's posture, take a few minutes to watch him move and prepare yourself. Breath, decide on a course of action and when you begin to work, step in synch with your horse. It will help with your timing and precision."

Juoksimme samassa tahdissa ja omat jalat seurasivat Thorin etujalkojen rytmiä. Välillä kovempaa, välillä taas kävellen hetken. Yritän hyödyntää kaikki tällaiset hetket maastakäsintyöskentelynä vaikka täytyy kyllä sanoa, että loppumetreilleä synkronointi oli kaukana koska olin ihan puhki. Tein sitten vielä tallin ja lähdin kotiin uimaan ja syömään. Siitä ajoin sitten vielä 90 minuutin yin-joogaan Mankkaalle.

Yin-joogassa ihmettelen aina miten nopeasti aika menee. Pidän kovasti dynaamisemmasta joogasta jos en ole ehtinyt urheilemaan muuten. Tällaisen intensiivisen päivän jälkeen ei kuitenkaan ole mitään parempaa kuin rauhoittuminen ja koko vartalon avaaminen rangan kierroilla eri suuntiin. Hikoilin kunnolla koska sali oli niin kuuma ja menin johonkin nirvanaan koska tuntui, että tunti loppui viiden minuutin sisällä. Hassua huomata miten aika on vain suhteellista. Joku asia voi tuntua minuutilta kun taas toinen asia voi kestää ikuisuuden.

Ella tuli kotiin illalla isältään ja sen jälkeen ollaan nautittu arjesta, hyvästä ruoasta ja rauhallisesta maanantaipäivästä.

Ihanaa viikkoa rakkaat lukijat!


Tässä vielä jakoon pari mielenkiintoista artikkelia:

The Duo that Dominates Dressage, Sam Knight The New Yorker. Ihana kirjoitus Hesterin ja Dujardinin yhteistyöstä.

The Tooth, the Whole Tooth, and Nothing but the Tooth, David Ramey, D.V.M. Oletko koskaan miettinyt miksi kameleja ei raspata?

The #1 Rider Problem of the Year: Pulling to "Frame" A Horse, Horse listening. Kuka ei ole osallistunut vetämiseen?? 

Thursday, August 11, 2016

Ulkokanta-astuja

Kuva on edelliseltä lastauskerralta.
 
Eilen kuljetimme Thorin Annika Schulmanin kanssa kengitykseen Kattholmaan. Thorilla pysyi kengät jalassa pari viikkoa kesäkuussa, jonka jälkeen Kenny kengitti Thorin kokonaan ja nyt pääsimme sitten taas omalle kengittäjälle seuraavaa kengitystä varten. Pari päivää aikaisemmin kengät jo hieman kilisivät, joten saimme juuri sopivaan ajankohtaan uudet kengät jalkaan. Viime kesänä kengät lentelivät viikottain, joten siihen nähden tämä kesä on sujunut todella hyvin.
 
Nyt kaviot näyttävät jo paremmalta ja siistiltä vaikka saisivat toki olla paljon pidemmät. Nå, nyt ei voi kuin toivoa, että kengät pysyvät seuraavaan kengitykseen asti jalassa ja tilanne rauhoittuu taas syksyä kohden.
 
Olimme Jannikan koulutunnilla sunnuntaina ja Thorilla oli melkoinen vauhti päällä. Thor oli alussa hieman jäykempi takaa, mutta oikein hyvä edestä. Tuntui siltä, että Thorilla vähän kinnaa selässä lannerangan kohdalla ja kengittäjä sanoi, että Thor astuu paljon ulkokannalle takaa ja takakaviot kuluvat enemmän ulkoreunasta. Juttelin sitten vielä asiasta Annikan kanssa ja hän sanoi, että hevonen joka on kapea takaa ja kiertää hieman jalkoja luonnollisesti estyy luonnollisesta kierrosta  kun kengät laitetaan jalkaan. Kenkien kanssa hevoset pärjäävät usein, mutta hokit pahentavat asiaa koska silloin kierto estyy melkein kokonaan kun hokit ottava kiinni maahan suoraan alaspäin. Todella kiinnostava havainto koska mielestäni Thor on aina jäykempi hokkikauden jälkeen ja tässä on siihen hyvin luonteva selitys.
 
Kun samainen kengittäjä kengitti Thoria meidän alkutaipaleella hän puhui aina siitä miten hän korjasi takakavioiden asentoa. Nyt vasta ymmärsin tarkemmin mitä hän korjasi ja kertoi jatkavansa korjaamista edelleen. Hän sanoi kuitenkin, että jos kyseessä on vanhempi hevonen hän ei lähde korjaamaan virheasentoja koska joskus niiden korjaaminen voi vain aiheuttaa enemmän haittaa, kuten esim. nivelrikkoa, kuin hyötyä.
 
Alkuveryttelyn jälkeen Thor liikkui kuitenkin nätisti ja teki hienot etuosamaiset käännökset kulmiin. Kännöksien jälkeen nostimme aina ravin tai laukan pitkillä sivuille ja siirsimme takaisin käyntiin tai raviin. Teimme paljon siirtymisiä ja Jannika katsoi, että ajoitimme nostot laukkaan juuri silloin kun takasisäjalka osuu maahan. Hän auttoi laskemaan ja pyysi minua jatkamaan ajatusta "nyt, nyt, nyt" kun laukka nousi. Helposti lähtee ratsastajana vain laukkaan eikä jatka yhtä keskittyneesti kuin nostossa.
 
Maneesissa oli melkoinen kaaos ja tuntui, että hevosia tuli joka suunnasta. Oli kyllä hyvää harjoittelua meille ja se on kyllä ihana piirre Thorissa, että vaikka muut hevoset riehuvat tai laukkaavat kovaa vauhtia ohi Thor harvemmin reagoi muiden energiatasoon.
 
Thor oli todella energinen ja ravi on niin ilmavaa ja hienoa, että en pysty istumaan siellä millään tavalla. Aina kun tiedän, että Thor on hyvässä kunnossa ja liikkuu hyvin ravi on todella upeata. Se on heti ensimmäinen askellaji joka kärsii, jos on jumeja tai Thorilla on jotain muuta vikaa. Thor reagoi myös rennompaan kauteen aina melko höyryävänä ja olin valmistellut tunnille menoa jo pari päivää aikaisemmin pellolla, jossa laukkasimme oikein kunnolla pahimmat energiat pihalle ennen iltauintia Ellan kanssa. Tunnin jälkeen maastoilimme kotiin ja oli aivan mahtava olo, kun oli taas päässyt kunnolla ratsastamaan.
 
 
Eilen lähdimme jo seitsemältä tallille koska halusimme varata hyvin aikaa lastaukseen. Thor käveli suoraan traileriin, joten meillä oli yli tunti luppoaikaa ennen kuin kengittäjä saapui paikan päälle. Kävimme Annikan kanssa Teboililla teetä juomassa ja Thor sai sen aikaa rentoutua omassa karsinassa ja tutustua ympäristöön. Trailerista ulosottaessa Thor ryntäsi melko nopeasti ulos ja jäi tuijottamaan kaikkea, joten Annika otti jälleen tilanteen haltuun, otti Thorin hetkeksi lastaussillalle kunnes Thor rentoutui ja jatkoi vasta sen jälkeen sisälle. 
 
Thor käyttäytyi hienosti koko kengityksen ajan ja kun lähdimme Thor pysähtyi lastaussillalle ja lähti peruuttamaan pari askelta. Annika osasi juuri oikealla hetkellä lisätä painetta ja pysyä rauhallisena ja parin minuutin päästä Thor seisoi taas trailerissa ja matka jatkui kotia kohti. Itse trailerissa kuljettaminen ei onneksi ole ongelma ja Thor käyttäytyy todella hyvin kuljetuksen ajan.
 
Kotiin saavuttuamme otimme Thorin ulos etukautta ja Thor käveli todella rentona ulos. Olin niin onnellinen ja kiitollinen Annikalle koska jokainen onnistunut kerta lisää Thorin ja minun keskenvälistä luottamusta. Kun muutamme takaisin Kirkkonumelle syyskuussa tehdään niin, että minä hoidan lastauksen ja Annika on mukana auttamassa.
 
Ja pari tietoiskua loppuun, jotka jäivät mieleeni eilisestä keskustelusta kengittäjän kanssa:  
 
"Did you know that around 90 per cent of hoof quality problems are because of genetic predispositions. And that wild horses have strong and solid hooves that many domesticated horses lack because of unnatural living conditions and the use of shoes and nails. The natural flow of blood is not as consistent and strong anymore."
 
"If you take the shoes of your horse you should be able to close your eyes for at least a few months. Most of the hoof will just explode. Slowly however there will be more bloodflow to the damaged area since pressure on damage increases the bloodflow." Taking the shoes of is however not anything that I recommend doing without proper consultation with the ferrier first.
 
 
Lue myös:  
Muut lastausartikkelit löydät täältä.
Kengitys, kengättömyys ja kavioaiheiset kirjoitukset löydät täältä.
Managing the Barefoot Horse: Mielenkiintoinen artikkeli kengättömyydestä

Wednesday, August 10, 2016

Palveluja ei voi pakastaa

Kuvassa huippu IT-osaajaserkkuni viime viikonlopun serkun häissä.
 
Michael Moorin kirjasta 'Stupid White Men' löytyy kappale jonka nimi on the 'End of Men'. Olen vitsaillut ystävien kanssa työpaikalla, että mihin sitä miehiä oikeastaan enää tarvitsee. Naisilla on jo hyvät tulot ja lapsiakin voi hankkia ilman suoranaista miehen läsnäoloa.

Kun sitten yrittää pähkiä kuukauden miten saisi tietokoneen toimimaan, telkkariin Netflixin kytkettyä ja uudet valot kattoon täytyy sanoa, että miehiä tarvitaan joihinkin asioihin. Ei moneen, mutta sitten kun niitä tarvitaan ovat miehet kultaakin kalliimpia.

Palveluja kun ei voi pakastaa.

Ps. Rakastan miespuolista kansaa. 

Friday, August 5, 2016

Opeta hevosesi seisomaan paikoillaan

Tämä postaus ei nyt suoranaisesti liity uintikuviin. Koska olemme kuitenkin enimmäkseen uineet tänä kesänä (paljoa muuta ei olla harrastettu) ei oikein muita kuvituskuvia löydy. Koittakaa kestää!:)



Johanna sanoi vuosia sitten miten tärkeätä olisi opettaa Thor seisomaan paikoillaan. Kun ostin Thorin heinäkuussa 2011 sellaista akronyymiä ei meidän yhteiselosta löytynyt ja edes ajatus siitä, että Thor olisi seisonut nätisti paikoillaan oli aika kaukaa haettu.


Siitä asti kun Thor on tullut meille olen yrittänyt saada Thoria rauhoittumaan ja rentoutumaan mieleltään. En ollut ikinä ajatellut miten paljon hevosen opettaminen voisi vaikuttaa omaan elämään ja uskaltaisin melkein sanoa, että Thorin saapuminen meille on ollut yksi suurimmista opettajista elämän varrella.


Olen jo aikaisemmin kirjoittanut siitä miten saat sellaisen hevosen, jonka tarvitset. Elämässäni on ollut monta aivan mahtavaa hevosta ja Masi on opettanut minulle enemmän hevosen fysiikasta kuin kukaan muu olisi ikinä pystynyt. Olen myös oppinut sen, että hevosen tempperamenttiin vaikuttaa paljon hevosen luonne ja genetiikka. Olen kuitenkin täysin sitä mieltä, että oikeat olosuhteet ja arjen rutiinit helpottavat ylienergisen hevosen elämää eikä yhdenkään hevosen tarvitse elää hermostuneena ja ahdistuneena.


En usko, että Thor ikinä rauhoittuu täysin ja esimerkiksi maastoreissuilla joudun aina pitämään ajatukset mukana koska Thor on niin reaktiivinen ja nopea. On kuitenkin mahtavaa nähdä miten paljon rauhallisempi Thor nykyään on ja miten tyytyväisen oloinen. Kun kävimme viime viikolla samalla kokoonpanolla kuin viimeksi uimassa sain vain nauttia ja istua Thorin kyydissä ohjat pitkinä. Thor seisoi rauhallisesti meressä ja katseli ympärilleen. Kotiinmatka ilman satulaa ravaten sujui sitten aika vauhdikkaasti, mutta siihen nähden, että Thorilla oli uusia kavereita mukana, kävimme uimassa ja ratsastimme ilman satulaa kotiin reissu sujui odottamattoman hyvin.  


Olen kuitenkin itse kehittynyt eniten matkan varrella. Kun jäsenkorjaaja pyysi minua hyppäämään alas Thorin selästä pari vuotta sitten ja hän huomautti, että Thor ei hengitä ymmärsin, että jotain on tehtävä. Olen keskittynyt kehittämään itseäni enemmän kuin hevostani ja olen oppinut huomaamaan milloin hengitän, milloin Thor pidättää hengitystä ja milloin on kerta kaikkiaan vain sellainen päivä, että on parempi antaa olla.

Vanhat tekijät Thor ja Grando, ja tietenkin Ella, hyökkäsivät heti veteen.



Joogaharjoitukset ovat opettaneet minua hallitsemaan fysiikkaani paremmin ja olen kehittynyt ratsastajana joogan kautta. Jooga on myös opettanut omasta mielestä ja sen hallinnasta ja meidän yhteistyön kannalta on oman mielen hallinta ollut ehdoton edellytys. Thorin kanssa kun ei hermostuminen auta ja kun Thor on rauhaton täytyy pystyä hallitsemaan oma tempperamentti ja pysyä rauhallisena. Thor on myös opettanut minulle miten paljon kaikki on kiinni positiivisista energioista ja omasta hyvinvoinnista. Miten tärkeätä on voida itse hyvin, jotta muilla ympärilläsi on hyvä olla. 




  
Emilia ja Grando päättivät käydä oikein syvällä.








  

Eilen kävimme Ellan kanssa hakemassa hevoset kotiin laitumelta ja jäimme tutun kanssa juttelemaan matkan varrella. Seisoin Thorin ja Mareldan välissä ja ymmärsin yhtäkkiä, että Thor seisoi ihan hiljaa paikoillaan ja odotti, että olin jutellut loppuun. Thorin silmissä on rauhallinen katse ja alahuuli lerppuu rentona. Olen melko varma, että tuo alahuuli liittyy jotenkin rentoutumiseen. Täytyy tutkia asiaa.

Käytiin hakemassa junnut mukaan.

Tällä kertaa Kiti suostui jo melko pitkälle.









Olen itse nauttinnut erityisen paljon tänä kesänä siitä, että olemme saaneet vain olla. Ensimmäisenä työpäivänä huomasin, että olin todellakin rentoutunut ja puhdistanut pääni kaikista turhista ajatuksista. Olen ehtinyt viettää Ellan kanssa laatuaikaa ja olen ratsastanut Thorilla juuri silloin kun on tuntunut siltä ja olen ehtinyt. Ollaan kuitenkin ehditty viettämään aikaa Thorin kanssa päivittäin ja olen oppinut tuntemaan Thorin paremmin kuin aikaisemmin.

Törmäsin aamulla tähän sanontaan Equestrian Stockholmin Instagramissa:

"Dad, will we ever see Mom again?" "No son. Your mother now owns a horse."

Nauroin sille kuten varmaan monet muutkin, mutta kun elää sitä arkea, että ei koskaan oikein riitä mihinkään suuntaan tekee välillä erityisen hyvää viettää sellaista aikaa jolloin ei oikeasti ole pakko juosta mihinkään.






Thor saa asua vielä elokuun maalla jonka jälkeen muutamme takaisin Kattholmaan Kirkkonummelle. Kaipaan jo kunnon viikottaisia treenejä ja etenkin Johannan oppeja. Odotan innolla syksyä, mutta samalla mietin miten saisin tämän rauhallisen tunteen säilytettyä. Haluaisin antaa Ellalle ja Thorille tarpeeksi aikaa enkä haluaisi kiirehtiä elämän läpi. Olen jo vuosia miettinyt miten tärkeätä olisi saada tarkemmat viikottaiset rutiinit ja selkeät päivät treeneille, mutta välillä se tuntuu aivan mahdottomalta. Yritän kuitenkin tänä syksynä saada rakennettua meille kaikille mahdollisimman rutiininomaisen arjen koska olen huomannut, että ei vain hevosen vaan myös oman hyvinvoinnin kannalta on se ehdottoman tärkeätä.

Miten te muut sen teette?


Ja heti piehtaroimaan. Piti oikein Mamman hypätä pois selästä.



Mäkin haluan sanoo Grando.  


Ja kaikki mukaan leikkiin.


Thor oli oikein seurustelutuulella.

Hauskaa ohjelmaa lapsille.








Ja eikun kotiinpäin täyttä ravia ilman satulaa. Nå, kehittää ainakin istuntaa ja tasapainoa.

Lisää hevosen uittamisesta löydät täältä.
Hevosen hyvinvointiin ja käyttäytymiseen liittyvät kirjoitukset löydät täältä.