Vähän Pariisia, vähän esteitä

Paras ystäväni Mimi ja ihana Pariisilainen kahvila.

40-naisen voimin suunnistimme jälleen syksyiselle tyttöjen reissulle Pariisiin. Viime vuonna olimme Barcelonassa, joten tänä vuonna halusimme nähdä jotain muuta. Joillekin jotain täysin uutta ja tuntematonta, minulle jotain hyvin tuttua ja turvallista.

Muutin ensimmäisen kerran Pariisiin 16-vuotiaana ja asuin tuossa upeassa kaupungissa monen vuoden ajan. Uskomattomat ovat muistot ja kyllä oli kiva jälleen palata keskelle kaupungin sykettä. Vielä ihanampaa oli kuitenkin taas palata kotiin oman arjen äärelle ja todeta, että elämä juuri nyt, juuri sellaisena kuin se on, on aivan ihanaa.

Kuuntelen tässä tyttäreni rummutusta ja naurua rumpuopettaja Raamin kanssa (onneksi ovat sähkörummut) ja olo on niin onnellinen. Olen saanut kovasti apua viime aikoina Anna Andérsenilta henkisellä puolella ja olen myös löytänyt rauhallisen ja syvävenyttelevän yin joogan ihanuuden. En oikein tiedä mihin suuntaan tässä ollaan kulkemassa, mutta ehkä tällainen levoton mieli tarvitsee juuri tuollaista rauhoittavaa ja avaavaa joogaa. Etenkin, kun yin yoogaa saa harrastaa narussa roikkuen ja saa lonkatkin niin hyvin venytettyä.

Pariisissa söimme todella hyvin La Belle Epoquessa sekä La Poseidonissa. Pari huonompaakin kokemusta oli ja riitelin tuttuun tapaan tarjoilijoiden kanssa, mutta huono asiakaspalvelu tuntuu kuuluvan katukuvaan.

Rakastan tanssimista, joten yöt sujuivat Pariisissa tanssien ja päivät kävellen ja kahviloissa nautiskellen. Yhden crepe au nutella sain tungettua masuun ja tapasin parhaimman ystäväni Mimin, jonka kanssa asuin Ranskassa ja Australiassa sekä hyvän ystäväni Hedin. Olipa hauskaa.

Hienosti on tullut massaa lisää ja me nautitaan Thorin kanssa vielä viimeisistä ruohonkorsista.

Kun olin reissussa Thor on käynyt melkein päivittäin kävelykoneessa ja Tiina juoksutti Thorin ja Minna sekä Salla ratsastivat pari kertaa. Maanantaina Thor juoksutettiin ja menimme vain rapsuttelemaan uinnin jälkeen illalla lasten kanssa ja Minna ratsasti Thorin eilen ja kävin vain kävelyllä illalla. Thor oli tehnyt 180 käännöksen myös Minnan kanssa, mutta onneksi Minna oli pysynyt selässä. Tänään Thor olikin sitten aivan super hyvä ratsastaa ja melko suoran tuntuinen. Keskityimme estetunnilla vain siihen, että ratsastin eteen pohkeista ja pidin tasaisen tuntuman. Ja vaikka opin keventämisen jalon taidon 36-vuotiaana on siitä jo aikaa ja tänään Minna sai monta kertaa muistuttaa miten sitä ihan oikeasti kevennetään lantiosta eteenpäin eikä vaan hengailla ja nousta ylös ja mennä takaisin alas satulaan.

Thor on hyvinkin raukea ja tältä näyttää hyvinkin kynitty otsatukka.

Minna totesi, että minun tulisi ylipäänsä ratsastaa enemmän pohkeella ja olla hieman tarkempi, ja tuntuu siltä, että oppi meni perille. Teimme kaikenlaisia hauskoja viuhka-puomi, okseri, viuhka-puomi, pysty -harjoituksia ja saimme vaihtaa suuntaa tiuhaan tahtiin. Lopuksi tulimme vielä sarjan, jossa toinen este oli vesimattoeste. Kääk….. Mä en edes pelännyt. Änkytin tietenkin, että voisiko niitä siirtää vähän sivuun ja kävimme sitten tutustumassa mattoihin, mutta hyvin se meni. En pelännyt, Thor hyppäsi ja olisin halunnut jatkaa. Siihen Minna sitten totesi, että hyvin meni ja fiilis oli niin mahtava. Ai että mä tykkään hyppäämisestä ja tänään menin estetunnille ensimmäistä kertaa vuosiin intoa puhkuen. Olen jo vuosia ollut hieman varoaisempi enkä oikein ole löytänyt vanhaa varmuutta hyppäämiseen. Nyt tuntuu vain siltä, että luotan valmentajaani täysin ja siinä me vain mennään melkein mitä vaan. Ja onneksi minulla on maailman kiltein estehevonen. Thor kun ei oikeastaan katso oikein mitään. Ehkä se ei ymmärrä, että pitäisi kieltää tai olla jotenkin mahdoton. Se vaan menee juuri sinne minne minä sen yritän viedä ja hyppää kiltisti yli. Ja ihan mahtavia hyppyjäkin tulee jo välillä. Ah ihanuutta…..

Thor on saanut myös kivasti massaa lisää ja karva tummuu taas talvea kohden. Hierontaopiskelija Hanna kävi hieromassa Thorin ja Ecan taas tänään ja Thor oli hyvän tuntuinen. Hieman kiinni vasemmasta lavasta, joka tuntui myös ratsastaessa, mutta muuten Hannan mielestä mieleltään rauhallisempi ja hyvä lihaksistoltaan.

Eilen meiltä irtosi kenkä, kun peruutimme käytävällä korokkeen yli iltakävelyn jälkeen, mutta onneksi kavio jäi siistin näköiseksi ja Weisenfeldtin Pekka sattui olemaan paikalla. Olin juuri puhunut oman kengittäjämme kanssa siitä miten tyytyväinen olen ja melkein sillä sekunnilla tapahtui tämä ihme haveri. Nå, onneksi saimme taas kengän jalkaan ja kaikki olivat tyytyväisiä. Kengittäjämme kehui myös Ecan kavioita ja sanoi, että Ecalla on lusitanoksi todella hyvät kaviot.

Kun kävin eilen tallilla, vietti Ella aikaa naapureiden kanssa Hoplopissa ja nyt leivotaan vielä pullaa yläkerrassa. Täytyy varmaan mennä varastamaan pulla ennen nukkumaanmenoa.

Ja rakas veljeni oli järjestänyt Ellalle aivan ihanan yllätyksen. Robinin uuden CD:n sekä nimmarin. Kyllä oli iloinen tyttö tänään.