Monday, March 31, 2014

Thor mukaan kliiniseen tutkimukseen

Mikä ihana uutinen heti maanantai-aamuun. Thor pääsee mukaan harrastehevosten kuolaimia, hampaita ja suun terveyttä koskevaan kliiniseen tutkimukseen.

Kuten varmaan muistatte, olen tästä tutkimuksesta täällä blogissa jo aiemmin maininnut ja olin jo melko varma, että tutkimus oli toteutettu tai ajatus lakkautettu. Eli sen takia tämä uutinen ei ollut vain iloinen vaan iloisesti yllättävä.

Tutkimukseen otetaan mukaan 20 harrastehevosta ja hevoselle tehdään yleistutkimus sekä perusteellinen suun ja hampaiden tutkimus. Lisäksi hevosesta ja hevosella käytettävistä kuolaimista otetaan mittoja ja omistaja täyttää tutkimuksen aikana tietokoneella kyselylomakkeen, jossa on noin 50 kysymystä hevosen talliolosuhteista, ruokavaliosta, terveydestä, liikunnasta, varusteista ja käyttäytymisestä (sama kyselylomake, joka julkaistu internetissä).

Tutkimuksen suorittaa jo blogissani mainittu hammasairauksiin erikoistunut eläinlääkäri Robert Menzies (BVSc, Dipl. AVDC) yhdessä eläinlääketieteen kandidaatin Mirjami Miettisen kanssa.

Voi kuulkaas, olen tästä mahdollisuudesta niin onnellinen. En vain sen takia, että saan nyt toisen mielipiteen Thorin suun ja hampaiden kunnosta vaan myös siitä, että asiaa ylipäänsä tutkitaan. Saan myös apua kuolainten sovittamisessa koska rehellisesti minulla ei ole harmainta aavistusta siitä miten homma käytännössä toimii. Nyt ollaan kyllä menty niin mututuntumalla.

Portugalissa sain ratsuttaja Roza Janssenilta linkin Bit Fitting -sivustolle ja uskon, että tulevaisuudessa myös kuolainten sovitus tulee olemaan arkipäivää. Satulansovittajan seurana tulee tallille kuolainten sovittaja ja hevosissa tapahtuu ihmeitä:)

Viikonlopun vietin ystävien parissa. Ensin perjantaina illallisella Helsingissä ja lauantaina Tukholmassa 40-vuotisjuhlien vietossa. Saaga ja Heidi ratsastivat Thorin ja hevonen oli kuulemma tooooosi hyvä. Eilen Rannvi hoiti Thorin ja Thor oli ollut lihaksistostaan melko hyvä, mutta mieleltään hieman tyytymätön. Saas nähdä miten pollukka liikkuu kun menen huomenna Monikan tunnille. Torstaina on sitten tarkoitus mittatilauttaa satula. Lompakko itkee, mutta en enää keksi mitään muuta järkevää vaihtoehtoa. Eli mittatilausta kohti..... (ja tuo kuva liittyi siis tähän mittatilausjuttuun, ei tutkimukseen:)

Lue lisää hevosen hampaista, kuolaimista ja Thorin purentaviasta täältä.

Sunday, March 30, 2014

Mitä tunnet ei aina ole se mitä näet

"You should sit in the horse, not on the horse. Satulaan ei kuitenkaan pidä upota. Pitää olla kevyt." 


Pyysimme kaimani Kian kanssa Sari Pakulaa päiväksi Inkooseen auttamaan paremman istunnan löytymisessä. Omien vahvuuksien löytäminen ja virheiden korjaaminenhan seuraa kaikkia ratsastajia läpi elämän ja fysioterapeuttina Sari pystyy auttamaan ratsastajaa hahmottamaan omia heikkouksiaan, vinouksia ja kehittämiskohteitaan

Parhaimpaan tulokseen olisi varmasti tultu parin päviän intensiivikurssilla, mutta päädyimme tällä kertaa siihen että kuvaamme tunnit, jatkamme teorialla ja käymme samalla videot läpi saman päivän aikana.

Sari kysyi heti alussa, kun seisoimme paikoillamme, että mistä kohtaa käsi puristaa eniten ohjista? Tulimme molemmat siihen tulokseen, että puristimme enemmän alakädellä (sormilla) kuin peukalolla. Sen jälkeen piti laskea käsi suoraan alas ja kokeilla miten käsi heiluu, jos puristaa alasormet kiinni ja miten se heiluu, jos pitää kevyen paineen etusormissa (arvatkaa kumpi puristus jumittaa kättä enemmän:)

Tuo lyhyt harjoite kuvastaa mielestäni hyvin miten pienistä asioista hyvän ratsastajan vartalon koordinointi ja hallinta onkaan tehty. Sormien puristamistakin pitäisi miettiä:)

"Mitä tunnet ei aina ole se mitä näet."



Tässä päivän parhaimmistoa:
  • Ajattele käveleväsi satulassa käynnissä ja miten laskeutuisit maahan, jos hevonen otetaan pois altasi. Kaadutko vatsalle, selälle, kyljelle?
  • Asioita tehdään helposti liian tehokkaasti, hyvänä esimerkkinä keventäminen (minne Opin tänään keventämään oikein unohtui?) Ajatuksena on keventää hevosen selän työskentelyä eikä pomppia kuin rehusäkit konsanaan.
  • Pitää myös varoa, että ei aseta itseään "yliasentoon" satulassa. Korjataan rintarankaa hieman eteen. Ei "rinta rottingilla".
  • Hartiat taakse = pidättää hengitystä. Eli hartiat taakse kannattaa kokonaan unohtaa. 
  • Ratsastuksessa suhteutetaan oma liike hevosen liikkeeseen.
  • Ohja on kuin kuminauha. Se kiristyy ja myötää, mutta ei ole löysä. Silloin ratsastaja menettää kontaktin hevoseen. Ei pidä pelätä ohjastuntumaa.
  • Ohja on aina kyynärvarren jatke. Kyynärpäästä ranteen kautta matkaa kuolaimeen. Käynnissä ja laukassa käsi myötää, ravissa käsi pysyy paikallaan. Ranteesta ei saa tulla vetoa ja rystyset valaisevat kuin otsalamppu suuta kohti.
  • Opi tuntemaan takajalan työntö kuolaimen kautta käteen.
  • Käden asento vaikuttaa ylävartalon asentoon. Jos käsi esimerkiksi painuu alas, ylävartalo painuu taakse.
  • Kannattaa muuttaa totuttuja käytäntöjä ja kokeilla esim. suusta levottoman hevosen kanssa ohjasajo-otetta ratsastaessa. Muuttamalla jo totuttua kaavaa sekä hevonen että ratsastaja rentoutuvat ja on helpompi koordinoida omia apuja ratsastaessa.
  • Video on hyvä apuväline omaan ratsastukseen, koska se mitä tunnet ei aina ole se mitä näet.
  • Haluamme impulsiivisuutta suoraan eteen. Ei keikkumista puolelta toiselle eikä keikkumisen lisäämistä omalla istunnalla. 
  • Käynnissä tulee eniten luontaista heilumista koska se on kolmiulotteinen liike. Kannattaa tehdä pysähdys, hakea tasapaino ja suoruus linjassa ja hakea lantio alle. Yritä miettiä suoraviivaisesti eteenpäin. 
  • Mieti kyynärpäitä painavaksi vartalon viereen.
  • Jalan pitää olla oikein maadottunut alhaalla. Kokeile esimerkiksi miten ison muutoksen painon siirto kantapään sisäsyrjälle aiheuttaa jalan yläosassa. Samanmittaiset jalustimet eivät riitä.
  • Jalustimet auttavat joustoon. Jouston pitää kulkea koko matkan vartalon läpi. Jos paino on väärin, joustoa ei tule läpi vartalon. 
  • Huomioi myös pään ja leuan asento. Minulla oli esimerkiksi leuka liian korkealla, jolloin niska jännittyy ja lyhenee. Kokeile myös syvään hengittämistä leuka alhaalla, niin ymmärrät mistä on kyse.
  • Vedä vatsa sisään liitovaiheessa. Pidä satula paikallaan.
  • Lonkkien tulisi avautua hyvin laukassa, joka helpottaa liitovaiheessa tapahtuvissa laukanvaihdoissa.
  • Laukassa liike ei saa tulla ylävartalosta vaan ylävartalon tulisi olla stabiili. Jos ylävartalo tulee liian taakse laukassa, peppu irtoaa satulasta. Hevonen rauhoittuu, kun oma vartalo stabiloituu. Hevonen ei voi liikkua oikein, jos ylävartalo heijaa ja istunta työntää eteen, mutta käsi sanoo samalla, että älä mene. Lantio liikkuu kuitenkin hevosen liikkeen mukana.
  • Ratsastus on laji, jossa tulee eniten liikeimpulsseja kehoon. Ratsastuksessa tapahtuu paljon liikettä. 
Eiku kyl mä oon ihan suora. NOT! Red pants don't lie.

Sari sanoi, että minulla on hyvä kehonhallinta (kommentti, josta ilahduin aivan järkyttävän paljon), mutta vinous näkyy ja tuntuu selvästi ja korostui vielä uudessa koesatulassa (leikitään, että vino sekin niin ei näytä niin pahalta).

Kuten kuvassa näkyy, omaa painoa pitää saada siirrettyä vasemmalle ja tunnin jälkeen Sari huomasi kuivaharjoitteluissa, että oikea puoli lantiosta ei jaksa kantaa yhtä hyvin kuin vasen puoli. Myös reiden takaosassa on heikkoutta ja oikea keskimmäinen pakaralihas pettää. Sen huomaa muun muassa siinä, että kevennän helposti oikealta vasemmalle, kun pitäisi miettiä vasemmalta takaa oikealle eteen ja tuntea vasen takakaari enemmän. Tämä ei sinänsä tullut uutisena, mutta jälleen hyvänä muistutuksena. Teen kuin teenkin asian eteen jatkuvasti töitä.

Koska oikealla jalalla oli enemmän painoa kuin vasemmalla Sari yritti tasapainottaa vinouttani nostamalla vasemman jalan etusiivelle ja siten painoa tuli enemmän myös vasemmalle puolelle.

Juttelimme myös siitä, että jos esimerkiksi oikea kierros tuntuu vinolta, kannattaa miettiä, että ratsastaja roikkuu usein hevosen ulkopuolella. Ulkokyynärpää irtoaa vasemmalta ja oikea istuinkyhmy on tullut liian lähelle hevosen selkärankaa ja hevonen tuntee sen vahvemmin. Vaikka tuntuu siltä, että pitäisi korjata painoa nostamalla oikeata kylkeä tulisi sen sijaan korjata painoa oikealle ja siten tasapainottaa vinoutta.



Oli taas aivan mielettömän kiinnostava päivä Sari Pakulan seurassa ja olisimme voineet jatkaa yömyöhään ratsastajan istunnan pohdintaa television äärellä tallin oleskeluhuoneessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että montaa asiaa ei voi kerralla korjata eikä simsalabim-ratkaisuja hevosteluun ole olemassa. Tänään lähdettiin keskivartalosta ja korjaamalla yhtä asiaa pääsimme käsiksi myös muihin korjattaviin osa-alueisiin. Jalka ja kädet kun lähtevät aina jostain ja esimerkiksi kiertynyt lantio vaikuttaa jalan asentoon ja toisinpäin.



Päivän päätteksi tuli taas paljon pohdittavaa, mutta ensisijaisesti päivä vahvisti sen, että mitä tapahtuu ratsastuksen ulkopuolella vaikuttaa  kovasti ratsastussuoritukseen. Mielestäni Aada Lätti kiteyttää asian todella hyvin Simulaattoriratsastusta kirjoituksessa:

"Istun ehkä hivenen verran kokonaisuudessaan oikealla, mutta ero maasta katsottuna ei ollut näkyvä. Oikea puoleni on alaselässä ja sen alueella muutenkin huomattavasti vasenta isompi, eli lihaksisto on epätasapainossa, mikä varmasti osaltaan aiheuttaa vinouksia. Siksi oheisluukunta on tärkeää: joitakin korjauksia, esimerkiksi hienosäätöä istuntaamme voimme tehdä hevosen selästä käsin, mutta suurin työ tulee tapahtua ilman hevosta. Ei vinoa ihmistä saa suoraksi hevosen selässä, jos kroppa ei siihen lihaksistollisesti pysty."

Ja kuten Sari vielä jälkeenpäin kirjoitti, niin opetettavan motivaatiota ei opettajan ohjeet ja näkemys pysty korvaamaan:

"Kiitos Kiat :). Täytyy myös muistaa, että asioiden oppimiseen ei riitä opettajan ohjeet ja näkemys. Siihen tarvitaan myös opetettavan motivaatio. Vastaanottokyky ja taito käsitellä omaa kehoaan. Eli olkaa itsestänne ylpeitä jos jotain uutta ja muutosta pystyitte ratsastuksessanne omaksumaan."

Kia Kalliolan istuntasarjaa voi seurata Hippolasta ja Kian mietteitä päivän istunnan opeista löydät täältä.

Muita kirjoituksia Sarin istuntatunneista löydät täältä.

Friday, March 28, 2014

Who said Dressage horses can't jump

Kuva: Ella Luusuaniemi








Eilinen hevostelu ei mennyt ihan nappiin. Suunnitelmia oli vaikka kuinka, mutta meidän pikku Turiluri oli niin keväisellä, vauhdikkaalla ja veikeällä tuulella, että ei antanut kiinni kentällä (siis mitäh?). Ihan uusi juttu..... Ja oli muutenkin melko voisinko sanoa mahdottomalla päällä.




Taitaa hevosella olla hieman kevättä rinnassa (kuten videoista näkyy) ja ei kyllä haittaisi yhtään, jos Thor saisi Obelixin rinnalle hieman nuorempaa ikäluokkaa laidunkaveriksi kesällä. Tuntuu, että leikkisyyttä riittää yllin kyllin ja Thor kaipaisi hieman lisää aktiviteetteja arjen keskelle. 


Muuten Thor liikkui todella letkeästi ja ravi oli aivan super hienoa. Lihakset hyppivät ravin tahdissa ja pomput esteiden yli tulivat oikein selän läpi (jos nyt voi sanoa, että hypyt tulevat selän läpi:). Kuka sanoi, että kouluhevoset eivät osaa hypätä hyvin? Meille avautui juuri aivan uusi ura. 


Olen nyt yrittänyt sovittaa satuloita viimeisen vuoden ajan ja nyt päätin mittatilata satulan koska Thorilla on jälleen lievästi turvonnut säkä ja Thor väistää kun tulee boksiin satulan kanssa. Sain myös kuulla satulansovittajalta, että Thorin säkä on erityisen leveä ja nykyiset satulat painavat kaikki sään molemmin puolin.

















Nyt olisi siis ihka uusi Albionin Platinum SLK myynnissä, joten laittakaa siitä sana kiertämään. Ja jos on kokemuksia hyvistä mittatilaussatuloista (muita kuin Voltaire (se on yhtenä vaihtoehtona), kuulisin mielelläni kaikki kommentit koska ymmärrettävästi niitä satuloita ei omaan budjettiin nähden ihan kuukausittain tilata.

Monday, March 24, 2014

Kiitollinen hevosenomistaja

 Olen niin mahdottoman kiitollinen näistä hetkistä Thorin kanssa. #onnellisuus #dreamsdocometrue #hevoset #ratsastus # maastoilu #ystävyys #kevät #kiitollisuus #rauhallisuus #yhteinenhetki.




Kiitos Catrine Paro ja Obelix maastoseurasta ja kuvaamisesta. Olette ihania!

Sinäkö sen hevosen pilaat?

"Sinä olet huono ratsastaja. Sinä et saa hevosta kulkemaan oikein päin ja se kipeytyy ja lopulta hajoaa. Sinä pilaat sen olemalla liian lepsu. Sinä olet syyllinen hevosen selkäkipuun ja jalkavaivoihin kun retkotat siellä kyydissä kuin mikäkin perunasäkki."

Kirjoittaa Jaana Pohjola Paha täti pilaa hevosen -blogikirjoituksessaan. Ja näin se juuri on. Kaikentasoisia ratsastajia syyllistetään siitä, että hevonen ei liiku oikeinpäin, se kipeytyy, se vinoutuu jne.

Onhan sanomattakin selvää, että hyvä ratsastaja saa paljon aikaiseksi ja saa hevosta vietyä eteenpäin (tästä en lähde edes kiistelemään), mutta syy ongelmiin ei aina löydy satulasta.

Usein hevonen voi oireilla tai kulkea väärinpäin väärän kengityksen tai varustuksen takia tai hevosella on niin kipeä selkä, että oikeinpäin kulkeminen on melkein mahdotonta oli siellä selässä sitten kuka tahansa.

Kyllä olen saanut kuulla miten Thorilta pitäisi vaatia enemmän, miten raaka Thor on ikäisekseen hevoseksi ja miten hyötyisin siitä, että joku ammattilainen ratsastaisi Thorilla. Pah sanon minä.... Jos en olisi hoitanut Thorin ongelmia kuntoon; purentavika, satulaongelmat, väärä kengitys jne. Jos en olisi hoidattanut Thoria hierojlla, akupunktiolla ja kraniosakraaliterapialla, niin olen ihan varma että Thor ei olisi kestänyt. Tai olisihan se kestänyt päällisin puolin vuoden, pari, mutta jossain vaiheessa vammat olisivat olleet jo liian suuria. Olen myös tullut siihen tulokseen, että Thorin selkä on niin heikko, että en laita satulaa selkään päivittäin vaan ohjasajan, irtojuoksutan ja teen kaikenlaista hauskaa, joka vahvistaa selkää entisestään.

Mitä yritän sanoa on jälleen kerran, että kannattaa kuunnella hevosta ja miettiä miksi hevonen ei esimerkiksi "kulje oikein päin" ratsastaessa. Paremmaksi ratsastajaksi voi aina kehittyä, mutta syy ongelmiin ei aina löydy satulasta.

Thursday, March 20, 2014

Kuolaimen yllä, kuolaimen alla



Evention TV:n Dom ja Jimmie Schramm havainnollistavat mielestäni hienosti miten hevonen voi tukeutua kuolaimeen eri tavoin. Jotkut hakeutuvat kuolaimen alle (kuten Thor), toiset kuolaimen yläpuolelle ja jotkut hakeutuvat hyvään kuolaintuntumaan ("on the bit").

Vaikka pidin videosta eikä kaikkea saa mahtumaan lyhyeen filmiin, jäin kuitenkin kaipaamaan edes mainintaa siitä, että kannattaa tarkistaa onko hevonen kipeä, jos se kulkee täysin väärässä muodossa. Aina kun ei ratsastuksellisesti ratkota kaikkia ongelmia. Muuten oikein kiva ja pirteä video.

Törmäsin videoon Lagus Horsepro Ky:n sivuilla

Wednesday, March 19, 2014

Muutoksen voima

Muutokset, myllerrys ja potkut viime keväällä ovat tuoneet elämääni paljon kauniita asioita. Kun on keskellä myrskyä ei aina tiedä miksi ihmistä koetellaan tai mihin suuntaan polkua on tarkoitus kulkea.

Sen olen kuitenkin oppinut, että vaikka kuinka tuulisi on tärkeätä pitää juuret maassa, liikkua tuulen mukana ja huomata, että muutokset ovat yleensä suuntaus johonkin parempaan.

Omassa elämässäni olen enemmän läsnä, arvostan pieniä asioita, muistan hengittää ja olen jokaisesta hetkestä kiitollinen. Yli vuosi sitten sain kuulla, että ihminen voi kadottaa sielunsa ja esimerkiksi Australian aboriginaalit lähetetään kuukausiksi tai jopa vuosiksi metsään sielunhakureissulle.

En aikaisemmin ollut ymmärtänyt sanojen 'lost soul' oikeaa merkitystä, mutta pikkuhiljaa ymmärrän kuinka paljon henkinen hyvinvointimme vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme ja havahduin Judith Harrisin ajatukselle, että fyysiset 'oireemme' ovat vain sielumme peili.

"Probably the most common injury/issue I deal with as a yoga teacher is low back pain. While there are plenty of good physiological reasons for this state of affairs (i.e. sitting all day at computers) I'm coming to believe that psychological factors play the bigger role. In fact, after reading Judith Harris's book Jung and Yoga: The Psyche-Body Connection, I'm coming to think that our current epidemic of 'bad bakcs' boils down to a spiritual disorder."- Danielle Prohom Olsson, The Sacred Spine: Our Axis Between Heaven and Earth

Lue myös:
Psyykkinen valmennus, Anna Andérsen, Hyväksy tunnetilat
Controversial Issue: Fritz Stahlecker and the Rottenness of the dressage scene

Monday, March 17, 2014

Siirtymisistä suuri apu omaan ratsastukseen


Tästä tulee nyt aikamoinen sekamelskapostaus, mutta kun on niin paljon ajatuksia päässä ja kaikenlaista asiaa.

Ensinnäkin olen viikonloppuna hikoillut niin paljon, että siinä tuhoutui kenties pari aivosolua samantein. Lauantain hyppelyt ja sunnuntain hot jooga sekä Johannan tunti tekivät tehtävänsä. Eilen Ellan saapuessa kotiin isältään olin ihan valmis nukkumaan jo Ellan nukkumaanmenoaikaan. Ah sitä tunnetta, kun välillä vetää itsensä ihan piippuun. I love it.....


Oltiin ruotsissa laskettelemassa duunin kanssa viime viikolla ja saimme kokea upeat Hasselan ja Järvsön hiihtokeskukset. Ruotsalaiset kun osaavat niin tuon asiakaspalvelun ja tarinankerronnan. Upea esimerkki siitä on Järvsössä sijaitseva, nuoren pariskunnan perustama Tevsjö Destilleri, jossa vierailimme rinnepäivän päätteeksi illallisella ja viinamaistiaisilla. Perheen isoisät ovat jo vuosia tuottaneet kotikutoista viinaa ja viinaa tuottavien laitteiden nimet olivat nimetty isoisien muistoksi.

Oli todella mielenkiintoista kuulla prosessista kirkkaan viinin ympärillä ja miten esimerkiksi alku ja loppuhäntiä ei voi hyödyntää. Viinasta jää esimerkiksi jäljelle probutaania, joka on täyttä myrkkyä. Itse sydän (keskimmäinen osio viinasta) on kuitenkin puhdasta etanolia. Pariskunta oli myös miettinyt tarkkaan miten kaikki ainekset kierrätetään ja Järvsön lehmät saavat juotavakseen jotain viina-aineksia. Eli todella ympäristöystävällistä ja vain paikallisia raaka-aineita käytetään. Kaikenlaista sitä oppii työmatkoilla:)

Näitä sitten maisteltiin. Pääkallopulloon ei saanut koskea. Se sisälsi 

Perjantaina olin melko väsynyt, joten olin menossa ohjasamaan Thorin, kun Monika oli yhteydessä ja päädyimme siihen, että Monika ratsastaa Thorin kentällä (perjantaina kun kenttä oli vielä oikein kevätkunnossa). Olen tehnyt hiljaisen sopimuksen Thorin kanssa siitä, että väsyneenä ja keskittymättömänä en mene selkään koska meillä on mennyt nyt niin kivasti, kun ollaan jokaisella ratsastuskerralla pyritty tekemään asiat perusteellisesti ja hyvin (me ollaan molemmat sellaisia yliaktiivisia sähläreitä, joten välillä täytyy oikeasti jättää vain menemättä). Ohjasajaessa voidaan sitten hieman hengailla ja maastoillessa pidetään hauskaa, mutta maneesissa tai kentällä ei lipsuta eikä rikota tahtia.


Josta tullaan muuten siihen, että olen löytänyt siirtymisistä aivan ihanan avun oman ratsastukseen. Onhan näitä siirtymisiä nyt mietitty ja niistä on luettu ja niitä on tehty, mutta vasta nyt olen jotenkin sisäistänyt asian kunnolla (ha ha, odottakaa pain pari vuotta niin huomaan, että olen luultavasti tämän(kin) asian kanssa ihan alkutekijöissä). Aina kun vauhti kiihtyy tai hupenee liikaa ja tahti katoaa teen siirtymisiä. Joko siirtymisiä askellajista toiseen tai muutoksia tahdissa. Voin avoimesti myöntää, että en ole koskaan aikaisemmin tajunnut siirtymisten tai hyvän käynnin merkitystä ratsastuksessa. Ilman hyvää käyntiä on turha hakea tasaisuutta muissa askellajeissa ja vasta kun hevonen vastaa hyvin käynnissä ja siirtyy melkein ajatuksesta askellajista toiseen helpottuu kaikki muukin tekeminen. Voi kun olisin ymmärtänyt tämän jo kauan sitten..... Sinänsä en ole tarvinnut siirtymisiä yhtä paljon muiden hevosten kanssa.


Thor käyttäytyi yllättävän hyvin kentällä siihen nähden, että Rannvi hoiti Thorin keskiviikkona ja Thor oli viettänyt kaksi vapaapäivää. Juoksutin Thorin hetken ennen kuin Monika hyppäsi selkään ja jotenkin koko hevonen ja etenkin lavat olivat hieman juntturassa. Melko nopeasti runko lähti siitä sitten liikkeelle, joten arvelen jäykkyyden johtuvan siitä, että Rannvi sai paikkoja oikein kunnolla avattua.

Monika ratsasti ihan perusasioita läpi ja teki paljon avutaivutuksia ja väistöjä. Meno oli oikein rennon näköistä ja olin todella tyytyväinen Thorin tasaisuuteen tuulisesta säästä ja pimeästä kentästä huolimatta.

Lauantaina lähdimme Tiinan, Ismon ja Thorin kanssa maneesiin ja vaikka vuosien saatossa hevoset ovat vaihtuneet on meillä aina vain yhtä hauskaa. Sekä Ismo ja Thor pomppivat hyvin ja sain ratsastettua todella hyvät tiet Thorin kanssa koska laukka oli niin tasainen ja Thor suoran tuntuinen.

Pari mun favorite poikaa. Poikaystävä ja Maailman paras veli!



Lauantai-illan vietin kahden ihanan miehen seurassa hyvän ruoan ja juoman parissa ravintolassa, joten sunnuntaina oikein puhkuin energiaa. Edellisen sunnuntain tunti oli aivan super hyvä, mutta eilinen meno oli hieman epätasaisempaa. Jotenkin tuntui, että Thor oli hieman väsynyt perjantain ja lauantain treenin jälkeen, joten sain tosissani tehdä hommia istunnalla. Johanna nosti myös vaikeusastetta hieman ja asetimme ensin hevosia ulospäin ympyrällä (katsoimme, että hevonen on suora ja ulkokylki mukana), jonka jälkeen taivutimme hevosta sisäpohkeen ympäri kuitenkaan ulkokylkeä kadottamatta. Samalla suurensimme hieman ympyrää ja tarkistimme, että sisäpohje oli läpi. Siitä jatkoimme käynnissä pitkää sivua ja hyvän kulman jälkeen ratsastimme loivaa avotaivutusta, pieni voltti pitkän sivun keskelle ja sulkutaivutusta pitkän sivun loppuun. Sen jälkeen piti taas ratsastaa hyvä kulma ja sama juttu seuraavalla pitkällä sivulla. Sulkutaivutuksessa piti olla tarkkana, että takaosa ei tullut liikaa uran sisäpuolelle ja takaosa ei väistänyt liikaa. Sitä lähtee niin helposti yliratsastamaan ja tekemään liikaa asioita, joten nyt keskityimme vain siihen, että saimme helposti avut läpi ja hevoset hyvälle tuntumalle.

Jatkoimme sitten samaa harjoitusta ravissa ja laukassa siirsimme ympyrällä ensin takaosaa ympyrän sisäpuolelle ja sen jälkeen ympyrän ulkopuolelle. Voin kertoa, että ei ollut ihan helppoa laukassa, mutta Thorin laukka rullasi hyvin ja tunnin aikana sain todella hyvän "otteen" ulkokyljestä. Tunsin miltä sen oikeasti pitäisi tuntua ja etenkin vasemmassa kierroksessa piti varoa taivuttamasta kaulaa, jolloin Thor vain heitti oikean lavan ulos ja meni kylkimyyryä. Taivutuksen piti tulla rungosta ja ulkoapujen tuen piti säilyä aktiivisena. Annoimme myös hevosten pidentää laukkaa ja lyhensimme jälleen.

Noin muuten, niin ajattelin vielä mainita kuivikkeena käytetystä olkipelletistä sen verran, että kannattaa oikeasti varoa jos hevonen syö kuten esimerkiksi Susannan hevonen olkipellettiä päivittäin (hyvin yleistä paitsi mun hevosilla, jotka ovat nirsouden perikuvia). Meidän tallilla hevonen sairastui ähkyyn ja joutui leikkauspöydälle. Hevonen on onneksi hengissä ja nyt vain toivotaan parasta, mutta ainoa muutos joka tehtiin oli olkipellettien käyttö kuivikkeena. Nyt ei kukaan osaa sanoa johtuiko ummetusähky juuri pelleteistä, mutta tämä on hyvä pitää mielessä mikäli hevonen tykkää mutustella nitä omaksi ilokseen.

Lauantaina eteeni osui sattumalta Seaworldin miekkavalaita koskeva Blackfish-dokumentti enkä ymmärrä miten olen missannut kyseisen dokumentin. Delfiinien massatappamisesta kertova The Cove veti hiljaiseksi, mutta jotenkin tarina miekkavalas Tilikumista, joka edelleen kärsii vedenalaisessa bunkkerissaan eristäytyneenä iski ja kovaa. Ja minä kuin ajattelin, että olen jotenkin Animalia-vuosien ja kaikkien järkyttävien dokumenttien järkeen harjaantunut. Voi huh huh. Ja sitten luin vielä Jaana Pohjolan blogista, että kenttä-, este- ja kouluhevosten keskimääräinen ura on 3-4 vuotta (Rogers and Firth, 2005: Ducro et al., 2009; Friedrich et al., 2011). 3-4 vuotta. Se ei ole mitään.


Sinne karkasi se hiljainen Hesari-hetki eilen tallilla, kun Pilsner päätti nukkua lehden päällä. 


























Tässä vielä kiteytettynä Rannvin edelliset hoitokerrat:

14.2.
Sään alue avautui hyvin.
Selkä paljon parempi ja lanne avautui hyvin.
Painetta on tullut hieman enemmän oikealle puolelle, joka näkyy myös siinä, että oikealta puolelta on enemmän karvoja poissa satulahuovan kohdalta.
Vasen lapa jumissa. Thor yritti jopa purra ennen kuin lapa avautui melko hyvin.
Oikea takajalka äännähteli hieman ja niskanikamat lievästi jumissa.
Niskan takaa oli hieman haastavaa avata, mutta Thor piti siitä kyllä kovasti, kun alkujännitys helpotti.
Fin gubbe.

12.3.
Thor nukkui tarhassa kun saavuin paikan päälle. Nautti auringosta.
Thor pureskeli oikeata lapaa ja halusi selvästi, että sille tehdään jotain. Sain lavan avattua ja Thor haukotteli monta kertaa.
Thor oli vinon oloinen, mutta tuntui että vinous tuli ennemminkin edestä kuin takaa tällä kertaa.
Selkä oli ok, mutta aristi hieman lannetta.
Niska oli todella hyvä ja mietin miten en ensimmäisellä kerralla saanut koska niskaa ollenkaan. Nyt Thor luottaa minuun ja rentoutuu heti.
Vasen lapa oli tällä kertaa ihan ok.
Miten Thorin hengitys. Tuntui siltä, että Thor lähti hengittämään eri tekniikalla, kun sain jumeja avattua. Voisiko pinnallinen hengittäminen vaikuttaa siihen, että lanne jumiutuu helposti.
Tyytyväinen ukko sai sitten mennä takaisin ulos nauttimaan auringosta. 

Saturday, March 15, 2014

Chia-siemenet ja ruusunmarjajauhe

Olen syöttänyt noin kuukauden ajan Chia De Gracian Chia-siemeniä Thorille. Chia-siemenet ovat nousseet esille Superfood-boomin myötä ja ovat tunnettuja voimaa ja kestävyyttä lisäävistä ominaisuuksistaan. Chia on mintunsukuinen kasvi (salvia hispania) ja Etelä-amerikasta peräisin.
Siemenet ovat kuuluneet maya intiaanien ja atsekien ravintoon jo pitkään.

Chia-siemenet ovat kasvikunnan paras rasvahappojen lähde ja ja niissä on enemmän Omega-rasvahappoja kuin muissa kasvikunnan tuotteissa. Kaikki muut öljyt kannattaakin jättää pois Chia-kuurin ajaksi ja pellavan antamista olen itse ryhtynyt pohtimaan luettuani hieman lisää pellavansiemenistä (katso artikkelin lopussa Chia vs. Flax). Myös oma ravintoterapeutti tuomitsi pellavan totaalisesti, joten omasta ravinnosta se on jo jäänyt pois kuukausia sitten.

Chia tasapainottaa myös ruuansulatusta ja on hyvä lisäapu esimerkiksi ruokintavaihdoksissa. Chia edistää myös vatsan terveyttä ja toimii apuna suoliston hiekan poistossa.

Siementen runsas magnesium (sadassa grammassa chiaa on noin 400 mg magnesiumia) rauhoittaa stressiherkkää hevosta ja on hyvä apu muutoksissa kuten esimerkiksi tallivaihdon yhteydessä.

Chia sisältää runsaasti tärkeitä proteineeja eli valkuaisaineita sekä tarvittavia vitamiineja, hivenaineita ja mineraaleja.

Chia edesauttaa karvan kasvua ja on toiminut hyvin kesäihottuman hoitoon. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihosolujen uusiutuminen kestää noin 120 päivää, joten Chia-kuuri kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen kesää, jos hevonen kärsii kesäihottumasta.

Chia-siementen vitamiinien, hivenaineiden sekä kivennäisten tärkeät tehtävät:

A-vitamiini: auttaa pehmytkudosten ja luiden muodostamiseen sekä ylläpitämiseen. Tuottaa tarvittavat pigmentit silmän verkkokalvon muodostumiseen. Tärkeä vitamiini näkökyvylle. 
B1-vitamiini: oleellinen sokereiden muuntamiselle, hermoimpulssien johtamiselle sekä happiaineenvaihdunnalle.
B2-vitamiini: välttämätön rasva- ja proteiiniaineenvaihdunnalle ja ruuan energiaksi muuntamiselle.
B3-vitamiini: tärkeä soluaineenvaihdunnan edistäjä. Osallistuu myös DNA:n korjaamiseen. Liittyy myös sukupuolihormonien ja stressihormonien tuotantoon.
B9-vitamiini: merkittävä vitamiini hermoston ja luuytimen toiminnalle. Estää sikiön selkärankahalkiota ja edistää solujen uusiutumista.
B12-vitamiini:tärkeä hermoston kasvuun ja kehittymiseen vaikuttava vitamiini. Vaikuttaa myös punasolusynteesiin sekä suoliston toimintaan.
C-vitamiini: voimakas antioksidantti, joka voimistaa muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytymistä. Auttaa ehkäisemään sydänsairauksia sekä edistää hampaiden, ikenien, luuston ja nivelten kehittymistä.
E-vitamiini: voimakas antioksidantti
Kalsium: vahvistaa ikeniä ja hampaita, välttämätön verenhyytymiselle, toimii useiden entsyymien aktivoijana. Liittyy myös lihasten toimintaan.
Fosfori: osallistuu luiden ja hampaiden kehittymiseen, maidon eritykseen, lihaskudoksen muodostumiseen sekä solujen aineenvaihduntaan.
Rauta:liittyy hapen kuljetukseen ja varastointiin kudoksissa, energian tuotantoon sekä aivojen biokemiallisiin mekanismeihin.

Kupari ja sinkki: Monen hevsen ruokinnasta puuttuu sinkki ja kupari tai arvot ovat liian alhaiset. Keski- ja itä Suomen maaperässä on vähän sinkkiä ja sitä myötä myös vähän siellä kasvaneessa heinässä. Kuparia tarvitaan hemoglobiinin muodostumiseen ja raudan imeytymiseen. Sinkki vaikuttaa aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan ja joskus kutina ja karvan lähtö voivat olla oireita sinkin puutoksesta. Sinkin liikasaanti voi kuitenkin myös aiheuttaa kuparinpuutetta.

Kuukauden aikana en ole huomannut suuria muutoksissa Thorissa, mutta karva on kiiltänyt entistä enemmän ja Thor on ollut pirteän ja tyytyväisen oloinen. Koska haluan antaa Thorille mahdollisimman luonnonmukaista ruokaa aion ehdottomasti jatkaa Chia-siementen antamista ainakin kesään asti ja lopettaa pellavan kokonaan. Kerron lisää Chia-kokeilustamme vielä ennen kesää, kun olen syöttänyt siemeniä pidempään.

Chia-siementen käyttöohjeen löydät suomeksi täältä.

Ruusunmarjajauhe


Kuten olen aikaisemmin blogissani raportoinut, Thor viihtyy kesäisin tuntikausia pää ruusunmarjapuskissa, joten otin onnessani vastaan ruusunmarjajauheen Chia de Gracialta. Olen syöttänyt ruusunmarjaa Thorille nyt parin viikon ajan ja lisäsin jauheen myös perheen kotiruokavalioon (täydellinen lisä smoothieen, jogurttiin jne.) 

Ruusunmarja sisältää runsaasti luonnollisia vitamiiniyhdisteitä, B-, C- ja P-vitamiinia sekä öljyä, jossa on tärkeitä öljyliukoisia A-, D- E- ja K-vitamiineja. Ruusunmarja sopiikin loistavasti hevosen C-vitamiinilisäksi.  Ruusunmarja sisältää myös runsaasti aminohappoja ja sen sisältämä magnesium auttaa myös lihaskramppeihin. Ruusunmarjassa on myös mineraaleja, hivenaineita ja antioksidantteja, jotka edistävät kehon hyvinvointia. Ruusunmarjaa voi hyvin käyttää yhdessä nokkosen ja MSM:n kanssa ja on hyvä lisä tai vaihtoehto lääkkeille vähentämään nivelkipuja sekä lisäämään nivelten liikkuvuutta.

Ruusunmarjaa annostellaan 1 - 3 rkl /vrk. 

Suurin osa informaatiosta on poimittu Chia de Gracian -sivuilta ja paljon hyvää lisäinfoa löytyy myös Equinechian sivuilta.


Chia de Gracia tekee yhteistyötä poniratsastaja Noora Mannisen sekä kouluratsastaja Mikaela Soratien kanssa ja Ruuhkavuosiratsastajan Chia-kokeilusta voit lukea lisää täältä. Lisäinfoa yhteistyöstä löytyy Chia de Grazian FB-sivustolta

Jotta ruokinta olisi mallillaan ja hevonen saa kaikki tarvittavat rehut kannattaa kuitenkin käyttää esimerkiksi Nina Jaakkolan kaltaista ammattilaista apuna tai tutustua Hevostietokeskuksen Hopti-ruokintaohjelmaan. Koska myös henkilökohtainen ruokintaohjelma on hieman hakusessa ja yritän hoitaa yhden asian kunnolla kuntoon (kaviot, satula, kipeä selkä, kuolaimet jne.) Thor saa tällä hetkellä tyytyä fiilispohjaiseen ruokintaan ilman laskureita tai ruokinta-analyysejä. Jossain vaiheessa yritän kuitenkin perehtyä ruokintapuoleen paremmin.

Yksi asia on kuitenkin varma ja se on heinän laadun tärkeys. Monet hevoset pärjäävät jo pelkällä hyvällä heinällä ja siihen kannatta panostaa enemmän kuin mihinkään muuhun.

Onko sinulla kokemuksia Chiasta, ruusunmarjajauheesta tai muista mielenkiintoisista lisärehuista?

Lue lisää: 
Pohdintaa hevosen ruokinnasta
Rehuruokailun kokkikilpailu
Mikä ihana yllätys
Luontaistuotteita talliin kuljetettuna
Nokkonen ja bentoniittisavi kokeilussa
Oiva lisäravinne lihasmassan kasvattamiseen
Sänkkärit on auki

Friday, March 14, 2014

Uusi TV-sarja Ryttareliten



Ystäväni Johanna mainitsi uudesta mielenkiintoisesta ruotsalaisesta TV-sarjasta, jossa seurataan kolmen ratsastajaperheen elämää. Olin kuitenkin kokonaan unohtanut koko sarjan kunnes luin siitä Brooken elämää -blogista tänään.

Eli tässä teille kaikille ja itselleni muistutuksena vielä Jonnan blogista lainattua tietoa Ryttareliten TVsarjasta ja teaser-video:

"Ryttareliten-sarja kertoo kolmen ratsastajaperheen elämästä. Sarjassa kuvataan esteratsastaja Lisen Bratt-Fredricsonin ja Peder Fredricsonin, veljesten Daniel ja Alex Zettermanin sekä kouluratsastaja Charlotte ja hänen valmentaja/kilparatsastaja Rasmus Haid-Bondergardin elämää hevosten ja kilpailujen ympärillä. Tuotantotiimi seurasi perheitä vuoden ajan niin ylämäissä kuin alamäissä, onnistumisissa ja epäonnistumisissa. 

Sarja tulee aina viikottain klo 03 ja seuraavana päivänä klo 15 Suomen YleFEM-kanavalta. Ja suorana Ruotsin puolelta ohjelmaa voi seurata svtplay.se - osoitteesta.
Sarjasta on tehty myös  spin-off, jossa seurataan näiden ratsastajien hevosenhoitajia. Tämän sarjan nimi on Ryttareliten: Stallet ja sitä voi seurata SVTPlayssä. Teaserin voi katsoa myös YouTubesta."

Tuesday, March 11, 2014

Herkkä hevonen opettaa paljon

The horse, a creature whose nature is water embodied, will almost always flow in the path of least resistance. They are the stream, and (without meaning to) we are the rocks around which they flow. I believe, have felt and seen and witnessed so many beautiful moments when horse and human are both rivers, blending their movements together to create a living picture of harmony. And isn’t that one of the many reasons we love horses: to experience moments that allow us to get out of ourselves, and see the world from their perspective? - Crissi McDonald

Luin eilen Horse as a River -kirjoituksen ja tallilla Ella halusi yhtäkkiä istumaan Thorin selkään karsinassa. Olin hieman yllättynyt ja totesin, että kokeillaan Blondilla mielummin, mutta ei, Ella halusi juuri Thorin selkään istumaan.

Ja niin haettiin kypärä autosta, Ella sai ensin roikkua Thorin selässä ja sen jälkeen istua siellä. Ella ei ollut moksiskaan ja kertoili miten hän ei ehkä olisi valinnut Thorin kaltaista hevosta. Ainoa, joka mietti asiaa olin varmasti minä koska olin niin yllättynyt siitä, että Thor ei reagoinut sen koommin tilanteeseen. Kyllä Thor selvästi ihmetteli, mutta ei tehnyt mitään. Tuo pieni hetki oli meille kolmelle suuri hetki koska ei ole montaa kertaa tai päivää jolloin olisin uskaltanut heittää Ellaa Thorin selkään. Nyt tuntui kuitenkin siltä, että nämä molemmat 7-vuotiaat tiesivät asioista enemmän kuin minä.

En tiedä onko Thor vain todella herkkä hevonen tai olenko oppinut kuuntelemaan paremmin. Tai onko se vain sitä, että hevoset ovat erilaisia. Kaikki hevoset ovat herkkiä, mutta jotkut reagoivat herkemmin kuin muut.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Missä hevonen on syntynyt, missä olosuhteissa hevonen on kasvanut, miten sitä on käsitelty, ruokinta, varusteet jne. Myös rotu ja luonne vaikuttavat ja jotkut hevoset syntyvät varmaan tulisempana kuin muut. Jotenkin haluan kuitenkin uskoa ja uskon, että harvat hevoset syntyvät todella voimakkailla reaktioilla vaan olosuhteet ja käsittely määrittelevät paljon millainen hevosesta tulee ja miten hevonen reagoi asioihin.

Joka tapauksessa Thor reagoi herkästi. Thorin pakoreaktio on hyvin voimakas ja monessa tilanteessa hevoseni on melko nopea. Pidän energisyydestä, mutta teen paljon työtä sen eteen, että Thor tottuisi erilaisiin asioihin ja kaikenlaisiin tilanteisiin (kuten pikkutytön istuminen selässä karsinassa).

Thor näyttää myös kun kaikki ei ole hyvin. Uskon, että kaikki hevoset yrittävät tavalla tai toisella osoittaa, kun jokin asia on epämukavasti ja jotkut näyttävät enemmän kuin muut. Tai sitten hevoset väsyvät ikuiseen reagoimiseen, tyytyvät kohtaloonsa ja liikkuvat kipeästä selästä tai vääränlaisesta kengityksestä huolimatta.

Edelleen näen usein tilanteita, jossa hevonen ratsastajan mielestä temppuilee tai yrittää tehdä hallaa ratsastajalle, kun kyseessä on melkein aina reaktio johonkin. Sain kuulla pari viikkoa sitten, että Thorin turparemmiä pitäisi kiristää koska se auttaa, kun hevosella on aaltopurenta. Ratsastaja puristaa vain hevosen suun paremmin kiinni, niin ongelma on korjattu. Onko henkilö ikinä miettinyt miltä tuntuu, jos ei voi syödä kunnolla tai aaltopurenta aiheuttaa kamalat haavaumat poskiin. Onko henkilö edes sekunniksi kuvitellut metallikuolainta omaan suuhun piikkien ja avohavojen sekaan..... En usko, että on. Ei purentavikaa korjata turparemmiä kiristämällä eikä satulaongelmia lampaankarvalla. Edes paremman ratsastajan istuttaminen selkään ei ongelmia korjaa. Tai nå, ehkä ongelmat vain peittyvät hieman pidempään.

Monet hevoset ovat jo niin kipeitä, että ongelmien korjaaminen vie vuosia. Olisi hyvä, jos voisimme kuuntelemalla hevosiamme ennaltaehkäistä vaivojen syntyä ja Heidi Pätsin tavoin ottaa tosissaan hevosen temppuilut (eikä saada siitä negatiivista palautetta, kun parhaimman osaamisen mukaan yritämme auttaa hevosia). Kun hevonen reagoi yllättävällä tavalla, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä mistä voisi olla kyse. On niin paljon antoisampaa ratsastaa terveellä ja iloisella hevosella. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että et itse tunne tai havainnollista mitä hevosesi yrittää kertoa, pyydä siihen apua ammattilaiselta. Pyritään olemaan ennemminkin tuo virtaava vesi yhdessä hevosemme kanssa kuin kivet veden keskellä. Siihen pyrin ainakin itse päivittäin.

Tässä vielä Johanna, Ella ja Blondi tallin käytävällä koska en ihan viitsinyt lähteä kuvaamaan Ellaa ja Thoria.


Lue myös:
Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksia blogissani.
Jaana Pohjola, Hevonen viestii, kuuleeko kukaan?
Heidi Pätsi, Kaikenlaista höpinää

Sunday, March 9, 2014

Älä sekoita eteenpäinpyrkimystä ja vauhtia keskenään

Oi oi oi oi oi, nyt täytyy hieman hehkuttaa. Thor oli niiiiiin hyvä tänään Johannan tunnilla ja ravi oli ehkä paras ikinä. WOW! Leijun vieläkin jossain ihan toisessa sfäärissä.

Olen houkutellut myös Päivin ja Lissun mukaan Johannan tunneille ja onnistuimme kaikki hyvin, joten illan tunnista jäi todella hyvä mieli.

Viime viikolla Thor on liikkunut monipuolisesti. Tiistaina ohjasajoin Thorin ja Heidi läpiratsasti kunnolla keskiviikkona. Torstaina Sari Pakula valmensi meitä ja saimme jälleen paljon hyviä istuntaan liittyviä vinkkejä.


Torstain tunti ei muuten sujunut kovinkaan hyvin. Ratsastin kuolaimettomilla ja ensimmäisen kerran jälkeen kuolaimettomat ovat toimineet huonommin joka kerta. Thor tulee kovasti painetta vastaan enkä saa oikein mitään kontaktia. Kun en saa hyvää tuntumaa omaan ratsastukseen myös omat virheet kärjistyvät ja sain vain pari hyvää pätkää koko tunnin aikana. Omien virheiden esiintulo on sinänsä ihan hyvä asia, koska Sarin avulla pystyn havainnollistamaan virheasennot ja huomasin tänään Johannan tunnilla, että virheasentojen hahmottaminen auttoi minua myös korjaamaan niitä.

Hassu juttu kuolaimettomissa on se, että kuolaimettomien jälkeisellä kerralla Thor on yleensä ollut todella hyvä. Eli sinänsä olen täysin vakuuttunut siitä, että kuolaimettomat ovat meille hyvä vaihtoehto, mutta minun pitäisi löytää juuri meille sopivat sellaiset. Siihen asti vaihtelen kuolaimia ja mietin uskaltaisinko kokeilla Dually-riimua ratsain. Olen hieman varuillani ylipäänsä nyt kaikkien kuolaimettomien versioiden kanssa koska pelkään sitä, että teen Thorin nenälle hallaa. Kääk, nämä ovat vaan niin monimutkaisia asioita.


Perjantaina Thor sai viettää vapaapäivän ja lauantaina suuntasimme Ismon, Thorin ja Heidin kanssa maastoon. Ismo on Masin tallilla asusteleva vanhempi herrasmies ja oikein luottotykki maastoseurana (mitä nyt välillä kompuroi omiin jalkoihinsa:)) Kävimme puolentoista tunnin lenkin ja ravasimme ja laukkasimme pitkiä pätkiä. Oli ihana seurata miten Thorin lavat lähtivät liikkeelle ja tuntui että maasto tuli todella tarpeeseen. Näin keväällä meidän pomppupojalla tuntuu olevan extra paljon energiaa, joten kunnon irrottelu ei ole yhtään pahitteeksi. Eikä haitannut yhtään katsella Thorin energistä menoa Ismon selästä. Välillä on aika rentouttavaa maastoilla niin, että ei tarvitse ihan koko ajan miettiä minne me seuraavaksi hypätään.

Ella, Reiska, Ossi, Maasa ja Empukka

En muista kovinkaan paljoa illan tunnista koska olin niin keskittynyt ratsastamaan ja nautin niin paljon kevyestä tunteesta. Tässä kuitenkin jotain tunnin annista.

Aloitimme taas siirtymisillä ympyrällä. Käynti-pysähdys-käynti, pidennettiin ja lyhennettiin käyntiä ja sitten taas käyntiä pari askelta, pysähdys, käyntiä taas pari askelta ja jälleen pysähdys. Siitä lähdimme ratsastamaan neliskulmaa ja jokaisella neliskulman pitkälläsivulla väistätimme hevosen uraa kohti, suoristus, kulma ja seuraavalla pitkälläsivulla taas väistöä uraa kohti.

Aasi-selfie

Ravissa teimme samaa väistöharjoitusta ja laukassa ratsastimme ympyrällä, pari askelta väistöä diagonaalilla, suoristus, suoraan eteenpäin, jälleen ympyrä ja väistöaskeleita diagonaalilla ja siitä taas maneesin toiseen päätyyn ympyrälle.

Siirtymisissä pidin huolen siitä, että en lähtisi liikkeelle ennen hevosta ja sain koko ajan miettiä omaa keskivartalon hallintaa. Johanna pyysi aina sisäänhengittäessä miettimään rintaa hieman auki ja uloshengittäessä miettimään vatsanjäntevyyttä ja tukea (kai sitä voisi joogakielellä kutsua udiana-bandaksi).

Väistöissä sain keskittyä toden teolla, että Thor pysyi ulko-ohjan ja sisäpohkeen välissä ja esimerkiksi oikealle väistättäessä otin tahdin vasemmasta sisätakajalasta ja pelkkä takajalan ajatteleminen auttoi kovasti väistöissä. Väistöt eivät tee vain hyvää hevosten lavoille ja muulle irtonaisuudelle vaan tekevät hyvää myös ratsastajan koordinoinnille.

Sarin tunnilla huomasin selvästi miten väännän koko vartaloa hieman liikaa oikealle ja jään helposti kiinni oikeasta ohjasta. Johanna muistutti, että joka kerta kun nostan ohjaa ylöspäin teen melko kovan pidätteen, joten tein kovasti töitä sen eteen, että käsi pysyisi hiljaa paikallaan.

Thor oli koko tunnin ajan aivan sairaan hyvä. Yksi meidän parhaimmista tähänastisista tunneista. Olen todella tyytyväinen. Myös Rannvi oli tänään tallilla hoitamassa Obelixia ja sanoi, että Thorin selkä on ollut paljon parempi ja nyt suuremmat jumit ovat ennemminkin löytyneet niskasta. Aikaisemmin niskaa ei voitu oikein edes avata kun selkä oli niin juntturassa.

Rannvi näytti minulle joitain otteita ja oli niin häkellyttävää nähdä Thorin reaktio, kun Rannvi "avasi" hetken Thorin niskaa. Unohdan aina välillä miten vahva hoitomuoto kraniosakraaliterapia on enkä ole pitkään aikaan itse hoitanut hevosia tai ollut mukana muiden hoitoja seuraamassa. Yritän ehtiä mukaan joku kerta kuvaamaan näitä reaktioita, jotta voisin näyttää teille hieman mistä on kyse. Thor kun on siitä niin hyvä, että reaktiot ovat yleensä melko näyttävät:)

Akupiikkimattoa ollaan käytetty säännöllisesti ja Thor jää seisomaan kuin naulattu eikä uskalla edes syödä. Koska Thorin ei kuulu kärsiä yksin olen ottanut myös oman piikkimaton jälleen esille ja olen vahvasti siinä uskossa, että me herkkähipiät totumme pikkuhiljaa piikkeihin.

Viikonloppuun on mahtunut kaikenlaista muutakin hauskaa. Perjantaina kävimme juoksemassa viisi kilometriä Winter Run -tapahtumassa lasten kanssa Hakunilan urheilupuistossa ja lauantaina ystäväni järjesti Bamse-tapahtuman Lauttasaaressa. Tänään olin mukana tyttöjen kanssa tallilla ja ehdin jutella pitkään Eemil the Ardennerin omistajien kanssa. Eemil muutti Aktiivitallille syksyllä ja on viihtynyt hyvin pihattopuuhissa. Tunti meni hyvin ja Ella ratsasti todella suloisella Reiska shettiksellä. 

Tässä vielä hyviä linkkejä, jotka olen viime aikoina napannut verkosta: 

Sustainable Dressagen sivustolta löytyy taas tärkeätä ja ajankohtaista asiaa Rollkurista ja Homo Equus -blogi ottaa myös kantaa kouluratsastuksen nurjiin puoliin: Controversial Issue: Fritz Stahlecker and the rottenness of the dressage scene.

Katja Ståhlin kirjoituksista ei vain voi saada tarpeekseen ja tykkäsin kovasti Omatunto pyrkii harrastamisen tielle -kirjoituksesta. 

Eurodressagen sivuilta löytyi mielenkiintoista infoa kuolaimista ja kuolaimettomista ja Horse Listeningissa oli hauska Ten Habits of Competent Riders -kirjoitus. Ja kyllä se vain niin on, että there is a Difference between Regular People and Horse People.

Löysin Hevostelua ihmettelyä ja muuta kummallista -blogista Ajatuksia eversti Carden kurssilta. Mielestäni pystyn paremmin ymmärtämään ja nappaamaan kiinni Carden ajatuksista nykyään ja esimerkiksi tämä tempoaiheinen osio osui ja upposi.

"Carde halusi hevosten liikkuvan rauhallisessa tempossa, mahdollisimman pitkillä ja hitailla askellajilla, kuitenkaan aktiivisuutta unohtamatta. Monet ratsastajat sekoittavat eteenpäinpyrkimyksen ja vauhdin keskenään, ja hakiessaan eteenpäinpyrkimystä lisäävätkin virheellisesti vauhtia. Tällöin hevonen liikkuu lyhyillä ja nopeilla askelilla ja usein etupainoisena. Tämä oli myös yksi niistä asioista, joihin eversti useimmin puuttui, ratsukosta riippumatta. Hitaasti, mutta aktiivisesti liikkuva hevonen, on tavoite jota kohti pyritään - kohti kokoamista, siis."

Ja jos olet sattunut missaamaan Kalevan artikkelin Kyrasta ja Matadorista, niin kannattaa ehdottomasti lukea ja ottaa pari nenäliinaa viekkuun. 

Thursday, March 6, 2014

"Hevoset ovat kuin jääkarhut ja ihmiset pikkupossuja"

Näin sanoo Flyingen aktiivipihaton takana oleva tulisielu, eläinlääkäri, tutkija ja opettaja Per Michanek viimeisimmässä Hippson-lehdessä.

Michanek on pitänyt omia hevosiaan ulkona vuoden ympäri jo vuosia ja on sitä mieltä, että hevoset voivat paljon paremmin ulkona muiden lajitovereiden seurassa. Hän sanoo myös, että hevoset kestävät luultavimmin enemmän, vatsavaivoja on vähemmän eivätkä hevoset kärsi ilmatieongelmista. 

Hevoset kestävät hyvin ulkona säässä kuin säässä ja Michanekin mielestä hevoset kärsivät ennemminkin liian kuumasta kuin kylmästä säästä. Hän on myös sitä mieltä, että hevonen kannattaa klipata talveksi, jos sitä liikutetaan normaalisti. Michanek loimittaa hevosiaan vuoden ympäri paitsi lumen tultua, sillä loimia ei pidetä kylmyyden suojana vaan turhan lian poistattajina. 

Michanekin mielestä nykyään tuntuu hassulta lukita hevonen karsinaan, kun he käyvät kilpailuissa. Niin tottunut hän on näkemään hevosensa aktiivista elämää viettämässä. 

Aktiivipihatto säästää myös tallintyöntekijän aikaa ja ruokinta-automaatit hoitavat hevosten ruokinnan ihmisten puolesta. 

Jos emme viihtyisi niin hyvin nykyisessä tallissa muuttaisimme melko varmasti pihattotalliin. Onneksi Thor saa kuitenkin aktivoida itseään suurilla laitumilla 24 tuntia vuorokaudessa koko kesän. 

Lue lisää aiheesta täällä!

Jaana Pohjola: Ne 23 tuntia
Horses and People: A horse is a horse!

Wednesday, March 5, 2014

Piikkimatto hevoselle


Thor oli järkyttynyt. Rakas hevoseni seisoi viisi minuuttia kuin naulattuna paikoillaan ennen kuin uskalsi koskea veteen sangossa saatikka heinään maassa. Accuhorse-mattoja maahantuova Elisabeth Nysten näytti meille miten matto toimii ja ohjasajon jälkeen heitin eilen piikit loimen alle Thorin selkään.





Piikkimatossa on selkäosa sekä piikit, jotka voi asettaa halutessaan lavoille. Ajatuksena on pistää veri kiertämään ja saada hevonen rentoutumaan.


Koska minulla on tapana heittää back-on-track selkään ratsastuksen jälkeen ja magneettipanta kiinni riimuun ajattelin nyt hetken kokeilla tätä mielenkiintoista accuhorsemattia Thorille. Ei siitä ainakaan haittaa voi olla, ja uskon sen sopivan hyvin tuollaiselle herkälle ja helposti maailmaansa järkyttävälle pikku lurjukselle.


Lisäinfoa piikkimatosta löydät Equinurturen verkko- ja FB-sivuilta.

Kuvat: Accuhorsemat.com

Monday, March 3, 2014

Finding Lusitanos, Part III, Day II

Son of Xarope x Tosca, Big young and calm lusitano stallion, easy to ride, doing basic work at the moment.
Potential for dressage, easy on hacks, has three good and comfortable gaits

Lauantaiaamuna hyvästelimme suloisen ja kylmän quintamme ja pakkasimme laukut koska illalla oli tarkoitus jatkaa matkaa Lissaboniin.

Kuin vanhat tekijät ja jotenkin kovin kotoisalla fiiliksellä ajoimme Marin ja Ginin tiluksille ja Mari piti tunnin minulle ennen kun suuntasimme Coudelaria Felix da Costaan.

Son of Universo (MV) x Jangada (CFR). Xarlot has a great character, very honest
and easy to handle. At this moment Xarlot is ready for the Prix St. George.  



Coudelaria Felix da Costan tiluksilla oli meitä vastassa omistaja Miguel Felix da Costa sekä hollantilainen ratsuttaja Roza Janssen. Paikka oli todella iso ja kaunis ja suurilla veihreillä laitumilla laiduntavat hevoset toivottivat meidät tervetulleeksi.




Pääsimme heti katsomaan hevosia ja sisällä sijaitsevassa maneesissa oli jo yksi Portugalin tunnettuja ratsuttajia vauhdissa. Hän kokeili 6-vuotiasta pienehköä ja suloista lusitanoa ja oli tullut portugalilaisten ostajien kanssa katsomaan myös meitä kiinnostavia Eçaa ja Xarlottia. Mari oli nähnyt Eçan ja Xarloten kuvat Roza Janssenin Facebook-sivustolla ja halusi ehdottomasti nähdä nämä kaksi Coudelaria Felix da Costan kasvattia.


Tämän jälkeen oli vuorossa iso Eça-ori ja sanoin heti Cinyalle jo käytävällä, että tämä on sun hevonen. Olin ihan varma asiasta koska ihastuin Eçan sopusuhtaiseen runkoon, luppakorviin ja lempeään luonteeseen siltä istumalta.



Rosa ratsasti ensin Eçalla ja sen jälkeen Mari hyppäsi selkään. Mari totesi heti, että hevonen tuntuu hieman liian raalta ja vaikealta, mutta Eça rentoutui nopeasti Marin kanssa ja yhtäkkiä Mari hymyili ja totesi, että kyllä tästä vielä hyvä saadaan. Rosa ratsasti Eçaa melko korkeassa muodossa eikä hevonen mielestämme ollut siihen vielä valmis. Kun Mari oli ratsastanut hetken oli hevonen mahtava näky kun se liikkui rentona läpi rungon.


Marin jälkeen Cinya hyppäsi selkään ja sillä hetkellä Cinya tiesi, että juuri se oikea hevonen oli löytynyt. Mari auttoi Cinyaa maastakäsin ja hän pääsi kokeilemaan Eçaa maneesissa. Sieltä lähdimme vielä Eçan ja Rozan ratsastamalla Xarlotilla maastoon ja siellä uhkuin ja puhkuin miten haluaisin ratsastaa upeissa maastomaisemissa (Roza lupasi viedä minut seuraavalla kerralla:) Mari halusi vielä kokeilla miten Eça käyttäytyy neljän seinän ulkopuolella eikä ollut mitään ongelmia vaikka suloinen Xarlot uhisi ja puhisi tahdissani.

Tässä näkyy hyvin miten erilaisessa muodossa hevonen kulkee ensin Rozan kanssa ja sen jälkeen toisen ratsuttajan ja Marin ratsastamina. 


Tarkoituksena oli kokeilla vielä 10-vuotiasta Xarlot-oria, mutta orin selkä oli huonossa kunnossa ja satulan kohdalla oli haavaumia. Kuten videosta näkyy Xarlot näyttää kauniilta päällisin puolin, mutta hevonen oli todella lihasköyhä eikä jaksanut kantaa itseään vielä kunnolla. Muiden ostajaehdokkaiden ratsuttaja kokeili Xarlottia, mutta olisivat myös päätyneet ostamaan Eçan. Miquel halusi kuitenkin myydä Eçan Suomeen (hän pitää kovasti suomesta ja ihailee Kimi Räikköstä. Hänen oma poika kilpailee myös F1-sarjassa) koska hänelle on tärkeätä myydä hienoja ja laadukkaita hevosia ulkomaille.


Tyytyväisinä sovimme ennen lähtöä, että Marin eläinlääkäri tekee Eçalle eläinlääkäritarkistuksen lähipäivinä ja sen jälkeen Eça muuttaa Marin ja Ginin luokse, jossa ori ruunataan.


Lähtiessämme pysähdyimme vielä paikalliseen ravintolaan syömään ja saimme seuraa ratsuttaja Rozasta. Hän osoittautui hauskaksi ja mielenkiintoiseksi seuraksi ja olisimme voineet jutella pidempäänkin. Hän kertoi elämästään Portugalissa johon kuuluu lukuisten hevosten ratsutus päivässä ja miten hän tekee kaikkensa kehittyäkseen ratsastajana.

Eca oli ensimmäinen Rozan välittämä hevonen, joten päivä ei vain ollut meidän osalta todella onnistunut.


One month later.....

Ja niin kaunis tarina on saanut hyvän alun. Eça selvisi ruunauksesta nopeasti ja on nyt Marin valvovan silmän alla pari kuukautta ratsutuksessa. Cinya on myös ehtinyt käymään Portugalissa miehensä kanssa uudemman kerran ja on päässyt tutustumaan Eçaan jo ennen hevosen muuttoa Suomeen. Marin ensimmäinen kurssipäivämäärä jonne Cinya ja Eça osallistuvat on jo lyöty lukkoon, joten Cinya ei vain löytänyt unelmahevosta vaan sai myös kaupan päälliseksi maailman parhaimman Marin valmentamaan ratsukkoa.

Koska Portugalin ja Suomen ilmasto on kovin erilainen sovittiin, että on parempi odottaa kevääseen ennen kuin hevonen tuodaan Suomeen. Suomessa Eça pääsee isoon talliin, jossa hevoset ovat ulkona päivät pitkät tarhoissa ja pääsevät kesäisin laitumelle. Koska myös ruoka on niin erilaista Portugalissa (luulin ensin, että hevoselle syötetty heinä oli olkea) ja esimerkiksi heinä on paljon kortisempaa kannattaa alussa olla todella varovainen heinän kanssa. Mari ehdotti, että Eçan kanssa kannattaa aloittaa pienillä määrillä heinää sekoitettuna olkeen ja väkirehu tulisi pitää minimissä. Lusitanot elävät kuulemma melkein ilmalla, joten liiallinen syöttäminen on pahasta.

Eca ja Cinya Marin ja Ginin luona


Koska kiersimme vain joitakin talleja en osaa kertoa paljoa Portugalin hevoskulttuurista. Pari asiaa jotka kuitenkin jäivät mieleen oli, että Portugalissa monet hevoset elävät sisätiloissa. Coudelaria Felix da Costan tammat ja varsat asuvat laitumilla yhden astuvan orin kanssa, mutta muut oriit pääsevät vain ulos ratsutuksen ajaksi. Joissain paikoissa on myös tarhoja ja oritarhoja, mutta toisissa paikoissa ei näkynyt tarhoja lainkaan. Maassa maan tavalla ja uskon, että on kovasti tottumuskysymys miten eläimiä pidetään, mutta olen kyllä onnellinen, että saan pitää omaa hevostani suurilla tiluksilla kotosalla. Monissa muissa maissa kun hevosten luontainen liikkumismahdollisuus ei kerta kaikkiaan ole mahdollinen.

Juttelimme myös Ginin kanssa siitä miten hevoset ovat elinikäisiä kumppaneita ja niitä huolletaan ja niistä pidetään huolta. Hevosten lopettaminen pienempien vaivojen takia ei ole vaihtoehto. Tällä hetkellä on talouskriisi kuitenkin aiheuttanut omat huolensa ja hevosia on lopetettu sen takia, että ihmisillä ei enää ole varaa ruokkia niitä.

Portugali oli todella upea kokemus ja myös viimeinen ilta Lissabonissa vahvisti käsitystämme. Reissun aikana tapasimme ihania, positiivisia ja iloisia ihmisiä, söimme todella hyvää ruokaa, joimme maailman ehkä parasta punaviinia (jota viedään todella vähän ulkomaille) ja nautimme jopa hetkisen kauniista ja lämpimästä säästä. Ja tapasimme tietenkin aivan ihania hevosyksilöitä.

Tämä kirjoitus on jatkoa muille Finding Lusitanos -kirjoituksille ja päättää meidän upean Portugalin reissukertomuksen tältä erää. Jatkoa seuraa, kun Eça muuttaa Suomeen huhtikuussa ja saamme seurata Eçan elämää ja sopeutumista Suomeen blogissani.

Saturday, March 1, 2014

Hyväksy tunnetilat



Ei tässä nyt vielä Tiger Woodseja tai Magic Johnsoneja olla, mutta melkein sellainen fiilis oli Anna Andersenin kilparatsastajille suunnatun psyykkisen valmennuksen luennon jälkeen tänään. Puhuimme rentoutumisesta, mindfulness-harjoituksista, positiivisista ja negatiivisista mielikuvista, itsetuntemuksesta  ja itseluottamuksesta, hengittämisen merkityksestä, jähmettymisestä radalla, flow-tilasta ja siitä miten tärkeätä on erottaa urheilijaminä omasta minäkuvasta. Kun minäidentiteetti voi hyvin, voi myös urheilijaidentiteetti paremmin. 

Psykologia on alana nuori ja kuten monella muulla alalla tapahtuu myös psykologian saralla isoja harppauksia suuntaan sun toiseen.
 
"Today we are working on a program which is called a mindfulness acceptance and commitment program. And that very much comes from mainstream psychology. And the theory behind that is that we have so far in sport psychology and in psychology generally had a lot of focus on the cognitive behavioral approach. That has typically meant that we have tried to help athletes deal with their thoughts and emotions by suppressing them. Research most recently has suggested that that is not a particularly effective way of doing things because actually when we try to suppress thoughts and emotions we actually make it more likely by engaging in an automatic scanning process, called the ionic processing theory, that once we scan our bodies for evidence that those thoughts and emotions that we are trying to suppress are there, and by doing that we actually make them more likely to come into awareness. So this new approach is trying to get athletes to accept those kind of thoughts and emotions as a natural part of a human experience rather than trying to change them."

Monet urheilupsykologiaan liitettävät harjoitukset perustuvat nykyään NLP-menetelmiin ja mindfulnessia hyödynnetään entistä enemmän. Jo Zen-munkit tiedostivat läsnäolon merkityksen elämässä kokonaisvaltaisesti ja nykyään haetaan juuri tuota tietoisuutta ja läsnäoloa elämässä ja urheilusuorituksissa.

En malta odottaa seuraavaa tapaamista Annan vastaanotolla Kirkkonumella. Vain tämän päivän kokemuksesta voin lämpimästi suositella Annan valmentautumisapua ratsastajalle kuin ratsastajalle tasosta ja tavoitteista riippumatta. 


Anna Andersén on psykologi ja SRL II tason valmentaja. Hän toimii psyykkisenä valmentajana valjakkokuskien maajoukueelle ja on pidettu luennoitsija. Vaikka Anna erikoistuu ratsastukseen lajina, hän haluaa kuitenkin Kirkkonummella sijaitsevan yksityisvastaanoton kautta työskennellä myös monen muun urheilulajin edustajan kanssa. 

Annan seuraava psyykkinen valmennus kilparatsastajille (jatko-osa) järjestetään Riihimäellä lauantaina 6.4.2014 klo 10.00.


Viime sunnuntaina vietimme Hippolan Kian kanssa päivän Sari Pakulan seurassa. Aloitimme teorialla, kuvasimme ratsastusta ja kävimme yhdessä läpi videot tunnin jälkeen. Päivä oli todella mielenkiintoinen ja kerron siitä lisää pian.

Tänään ohjasajoin Thorin ennen luentoa Riihimäellä ja Thor oli ihanan letkeä ja rento. Kävimme pitkän lenkin maastossa ja Dually-riimu on kyllä tehnyt ihmeitä koska Thor tulee entistä vähemmän painetta vastaan. Huomenna on sitten tiedossa hot-jooga ja Johannan tunti. Nyt pitäisi vielä jaksaa raahautua ovesta ulos illalliselle:)


Lue lisää: