Sunday, June 30, 2013

Tasapainoilua vaakatasossa

Thor on saanut nauttia oikein hevosen elämästä, kun kävimme ystävien luona kylässä koko viikonlopun ajan. Perjantaina kävimme Päivin ja Lissun kanssa pitkällä maastokävelyllä ja tänään oli Johannan tunti illalla. Onneksi Thorin laidunkaverin omistaja on niin ihana ja ottaa molemmat herrat sisälle päiväsaikaan. Saavat hieman olla pois helteestä ja huilata hetken.

Johannan tunti oli niin hyvä. Ratsastin estesatulalla ja Thor liikkui upeasti rungosta läpi. Tunsin oikein miten selkä liikkui ja Thor oli hyvän ja melko suoran tuntuinen. Thor keskittyi hyvin paarmoista huolimatta. Jossain vaiheessa puskien takaa kuului ääniä viereisestä talosta. Thor jännittyi kovasti ja yritti siirtymisissä laittaa jopa hieman liikaa painoa takajaloille ja oli levoton. Koska Thor on niin nopea, jännityn itse hieman ja pelkään Thorin nopeita reaktioita, mutta tänään ratsastin tilanteen läpi. Rauhoitin itseni, pistin vain kädet eteen ja ratsastin. Ja wips homma oli taas hallussa (kiitos toki Johannan, joka koko ajan neuvoi mitä meidän tulisi tehdä). Johanna selitti sen myös niin, että kun Thor tulee ylös, jännittää ja tuijottaa niin siinä vaiheessa minun täytyy vain ratsastaa eteen. Muuten Thor on pohkeen takana ja pystyy ihan eri tavalla säntäilemään ja säpsymään.

Harjoittelimme tasapainoa; ensin kun pitäisi löytää se tasapaino vaakatasossa ennen kuin se toimii pystysuuntaisena. Teimme käynti-pysähdys siirtymisiä ja piti koko ajan miettiä, että Thor on tuntumalla
eikä jää tyhjäksi edestä. Sen jälkeen muutimme käynnin tahtia. Pysähdys-pitkä käynti, pysähdys-lyhyt käynti. Johanna sanoi, että Thorin on helpompi kävellä lyhyttä käyntiä ja koota ylöspäin kuin kävellä laakeata pitkää käyntiä. Saimme kuitenkin hienon pidemmän käynnin aikaiseksi ja suurin osa pysähdyksistä tulivat istunann eikä käsien kautta. Jee jee.

Jatkoimme käynti-ravi-siirtymisillä ja sen jälkeen piti ensin tuntea ravin tahti ja hieman lisätä tempoa niin, että sama hyvä tahti kuitenkin säilyi. Jos Thor painui alas, piti ratsastaa pohkeella ja istunnan avulla. Lopuksi laukkasimme ja myös laukassa lyhensimme ja pidensimme laukkaa ja minun piti lyhentää ja pidentää ohjia niin, että sama tahti säilyi. Jos Thor jäi alas kun lyhensin ohjia piti jälleen muistuttaa pohkeilla ja istunnalla ja ohjia piti päästää vain niin paljon, että itse pysyi vielä mukana laukan tahdissa.

Loppuraveissa pidensin ja lyhensin vielä ohjia ja Johanna sanoi, että on hyvä että Thor oppii menemään eripituisilla ohjilla ilman että askelpituus ja tahti muuttuu. Niin, että Thor jatkaa liikettä takajaloista rungon läpi vaikka ohjat pitenevät.

Voitte kuvitella miten kova hiki oli ja miten uskomattoman upea olo. Juttelimme vielä pitkään ja katsoimme satuloita. Johannalla oli joitain ideoita mitä satuloita voisi taas kokeilla ja opin jälleen roimasti uutta satula-asiaa.

Nyt en tiedä mikä vaikutti eniten, mutta tänään oli kyllä onnistunut tunti. Luultavimmin eniten vaikutti se, että sain kaksi päivää keskittyä Mian valvovan silmän alla omaan istuntaan. Tänään tuntui jopa hieman siltä, että minulla oli joku keskivartalon tuki jolla ratsastin. Tällaisten hetkien takia sitä vain jaksaa kokeilla vaikka miljoona satulaa vuodessa ja soitella kengittäjien perään (kuten huomaatte, mulla on selvästi lievä kengitystrauma kehittynyt vuosien mittaan).

Friday, June 28, 2013

Wednesday, June 26, 2013

D ska va positivt

Mia Kainulaisen istuntakurssit ovat aina olleet antoisia, mutta tästä päivästä tuli erityisen hyvä olo. Päällimäiseksi jäi mieleen Mian sanat:

"Du ska vara med din häst på ett mjukt o positivt sätt."

Tästä on hyvä jatkaa huomiselle yksityistunnille. Thor jäi yöksi tallille ja käyttäytyi kuin se herrasmies joka hän on.

Tuesday, June 25, 2013

Piilotettu artikkeli

Lämmitin eilen saunaa favorittini sunnuntain Helsingin Sanmomien avulla. Olin jo repinyt sivuja irti, kun artikkeli Piilotettu alkuperä osui silmiini.

Monday, June 24, 2013

Vauhtia piisaa

Kun Masin kanssa lähtee lenkille. Masin jalat ovat huonossa kunnossa, mutta Masi haluaisi vain juosta ja mennä kovaa. Teimme siis kompromissin. Menimme vain melko pehmeillä alustoilla enimmäkseen käyntiä ja pari laukkapyrähdystä. Alkukäynnit Gunssanin upouudella kentällä. Ihana, elämäniloinen Masi.



Thor on ollut melko jäykkä ja arkonut selkää. Thor tuntuu huonolta ratsastaa, joten en ole vakuuttunut satulan sopivuudesta enää. Tai sitten ongelma tulee jälleen kavioista tai hampaista. Ollaan otettu hieman iisimmin ja maastoiltu paljon. Keskiviikkona ja torstaina suuntaamme Mia Kainulaisen istuntakurssille ja sitä odotan kovasti. Tiedossa on teoriaa, videokuvaa omasta ratsastuksesta ja kaikenlaista hauskaa.

Toivottavasti keskiviikkona Thor olisi parempi. Rannvi on hoitanut Thorin ja Thor sai viettää pari vapaapäivää juhannuksen yli.

Sunday, June 23, 2013

Juhannus hevosten parissa

Kun muut pitivät hauskaa, yksi vieraista seurasi meren äärellä laiduntavia hevosia. Rauhallista käyskentelyä, lepoa, paljon ruohoa ja sitten taas hieman lepoa, kävelemistä ja ruohoa.









Wednesday, June 19, 2013

Kuinka usein ja kuinka paljon?


Voisiko se olla niin, että hevonen voi paremmin kun sillä ei ratsasteta liian usein. Hevosen selkä on yksi hevosen tukipilareista, mutta myös hyvin heikko sellainen. Selkä ei kestä rasitusta eikä sitä ole tarkoitettu siihen, että suuret painot pomppivat sen päällä, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän holtittomasti.

Päädyin lukemaan Tunne Hevonen 03/2013 -lehden artikkelin Sami - suuri pieni hevonen. Ja niin se vain on. Piti monta kertaa katsoa miten sopusuhtainen ja lihaksikas poni tepasteli lehden sivuilla. Ponilla tuntuu olevan ylämäkeen liikkuminen jo rakennettu geeneissä*, mutta se mitä tuijotin pitkään ja piti katsoa oikein moneen kertaan oli ponin ilmiselvä suoruus, lihaskunto ja kepeys liikkeessä. Ja siinä tosiaan näkyy "liikkumisen riemu, joka näkyy ja tuntuu joka askeleessa."

"Yleensä treeniä on neljä kertaa viikossa, näistä kaksi on ratsastusta ja kaksi ajoa. Kerran viikossa joko maastoilemme tai Sami saa toteuttaa itseään sille mieluisimmalla tavalla, eli juosten irti kentällä. Talvisaikaan Samin ohjelmaan kuuluu myös rekiajelua tai kentän lanausta, oikeastaan ihan kaikkea voi tehdä, onhan kyseessä varsinainen monikäyttöponi," Leena kertoo (Samin omistaja).

Olen itse tullut siihen tulokseen, että vaihteleva liikunta on mitä parasta kaikille hevosille. Nyt en tarkoita, että kannattaa suoraan heittää valjaat selkään ja lähteä ajolle, mutta sen sijaan, että hevosella ratsastetaan koulua päivittäin voi myös hypätä, maastoilla jne. Mikäli kuitenkin halutaan myös satulatttomia päiviä, ohjasajo on hyvä vaihtoehto. Ossi onkin ohjastanut Thoria joitain kertoja ja tänään sain lainata vempeleet. Oli hieman haastavaa ajaa ja samalla seurata mieheni lasta ja ystävää nuoren Käpyponin kanssa touhutessa. Saimme kuitenkin hieman apua tallinomistajalta ja lopussa homma sujui jo mallikkaasti. Elättelen pientä toivetta siitä, että saisin vielä joku päivä Thorin Ben Simonsénin oppeihin Savijärven Kartanoon.

Ja sinänsä, jos unohdetaan koko selkä. Vaan ennemminkin; kestääkö hevosen pää?

* Tasapainoinen hevonen -artikkelin mukaan, Neutraalissa asennossa hevonen kantaa etujaloillaan n. 58% painostaan ja takajaloilla n. 42% prosenttia. Hevosen pään ja kaulan asento on koko hevosen painopisteen kannalta melko merkityksetön; pään ja kaulan massa on noin 10% koko hevosen massasta.

Sunday, June 16, 2013

Ken on söpöin?

"Vi funderar vem e sötast mamma. Thor e nog kanske stiligare än Masi men Masi e sötare."

"Mamma, Uppsala e nog så sötast. En såndän häst sku ja villa ha." "Men du har ju ren 2 hästar. Va sku du göra me en till."

"Jo, men dom e int helt lika söta."







Rollkur debate continued

Unfortunately these pictures keep flaring up in the media, this time from the 2013 Danish Dressage Championships.

Epona.tv was fast to come out with the news in the article If the shoe fits. One person posted on Facebook How is this not Animal Abuse? and Eurodressage writes how the Rollkur Debate Flares Up Again in Denmark

It is so hard to understand that Rollkur is still prohibited and that veterinarians say that:

“I have followed the horses of the national team for 8 years, and I was present at the Danish Dressage Championships as the competition veterinarian. At the Danish Dressage Championships, we examined the horses before, during and after the competition. We saw that the horses were fit to compete, and we saw no evidence that the horses were slightly injured.”

Anyone can see that the horses in the pictures are uncomfortable. Does it always have to be a physical injury to really believe that there is real pain involved? 

Thursday, June 13, 2013

Kaikenlaista kivaa



Viimeiset kaksi viikkoa olen viettänyt rakkaan tyttäreni seurassa. Lauttasaren rantakivillä, skeitti- ja potkulautailemassa, ystävien luona kahvittelemassa, tallilla, uimassa Kirkkonummen uimahallissa, maalla ja metsän eläimiä tarkastellessa. Aina välillä veljeni on hakenut Ellan mukaan Linnanmäelle tai kaverit mukaan uimaan, mutta muuten ollaan oltu tiiviisti yhdessä. 

Yhteiselo on tuntunut erityisen rauhoittavalta ja ihanalta. Tarvitsimme sitä sekä tyttäreni ja minä.

Masia on hoidettu, piikitetty ja hoidettu hieman lisää ja nyt tuntuu olotila hieman helpottavan. Meidän Masi on todella jäykkä ja kipeä ja on saanut levätä enimmäkseen. Thor nauttii laidunelämästä ja tänään Tiina piti meille tunnin kentällä. Menimme puomeja ja väistöjä ja Thor oli niin ihana. Hörhö, mutta ah niin ihana.....

Ella, Kim ja Ilkka Linnanmäellä






Monday, June 10, 2013

Vaatimustaso nousi ja kaula piteni


Tästä lajistahan on viime aikoina kehkeytynyt ihan hikistä puuhaa, kun sekä Mari ja Johanna ovat nostaneet vaatimustasoa tunneilla. Molempien kanssa olemme harjoitelleet meille kovin vaikeita laukka-käynti-laukka siirtymisiä ja Marin tunnilla teimme paljon vastalaukkaharjoituksia. Nostimme vastalaukan pitkällä sivulla, laukattiin lyhyt sivu, siitä diagonalille ja jatkoimme myötälaukassa ympyrälle. Tunnin lopussa ratsastimme myös kolmikaarista kiemurauraa laukassa, niin että keskimmäinen kiemura ratsastettiin vastalaukkassa.

Marin kurssi oli jälleen hyvä, mutta oma mieli oli hieman muualla. On ollut pari hieman haastavampaa viikkoa, joten en pystynyt keskittymään yhtä hyvin kuin olisin halunnut. Yksi iso asia, josta Mari oli todella tyytyväinen oli Thorin kaulan muoto ja sen pituus. Thorin kaula on "pidentynyt" ja Thor ei jää yhtä helposti kuolaimen taakse. Liike tulee paremmin takaa eteen ja Thor liikuttaa hyvin takajalkojaan. Käynnissä teimme hyvää irrottavaa liikettä, jossa Thorin takaosaa vietiin hieman ulos ympyrältä. Thor tunki helposti oikeassa kierroksessa lapaa vasemmalle ja vasemmassa kierroksessa lapaa sisään eli myös vasemmalle. Jotta saisin paremmin ulkoavut läpi, asetimme taas Thoria oikeassa kierroksessa hieman ulos ja oma paino sai mennä hivenen oikealle.

Thor oli parempi valmennuksen toisena päivänä ja siirtymiset sujuivat paremmin. Olen nyt ratsastanut uudella satulalla pari viikkoa ja uskaltaisin väittää, että pienemmässä D1ssä oma paino meni niin paljon takakaarelle, että siirtymiset eivät sujuneet sen takia. Thorin oli melko mahdotonta pysyä hyvässä tasapainossa, kun istuin takakaarella ja jouduin etukenoon.

Johannan eilisellä tunnilla aloitimme hyvällä jumppaharjoituksella. Aloitimme pitkän sivun voltilla, siitä avotaivutusta, uusi voltti ja sulkutaivutusta. Siitä siirryimme tekemään voltista avotaivutusta ja sen jälkeen voltti, avotaivutus, ravia, takaisin käyntiin ja uusi voltti. Sen jälkeen tehtävän vaatimustasoa nostettiin jälleen ja ratsastettiin voltti käynnissä, avotaivutusta, siirtyminen raviin ja siitä vielä laukkaan. Pitkä sivu avotaivutusta laukassa ja kulmassa siirtyminen käyntiin voltin avulla. Vaikka harjoitus oli vaativa ja saimme tehdä kovasti hommia, niin vaikein osuus oli laukasta siirtyminen käyntiin. Totesimme yhteistuumin, että laukka-käyntisiirtymiset ovat meillä olemattomat, joten ei kuin harjoittelemaan. Johanna on siitä niin mahtava, että hän vaihtaa heti harjoitusta jos tuntuu liian haastavalta. Ja tänään hän painotti perusasioiden merkitystä. Nyt ongelma istuu suurimmaksi osaksi satulan päällä ja täytyisi tehdä vähemmän ja kun pyytää, pyytää enemmän. Yritän hempeillä ja ottaa pieniä ohjasoitteita, mutta on parempi pysäyttää kerran ja sen jälkeen Thor kuuntelee kuin hieman vetää ja sitten taas päästää ja olla muuten vain epätasainen. Kuten Johanna tänään sanoi: "Tuo harjoitus ei ole mikään ongelma Thorille. Se ei vain oikein ymmärrä mitä sinä haluat."

Eli teimme paljon siirtymisiä. Laukka-käyntiä-laukka, laukka-pysähdys-peruutus-laukka, käynti-pysähdys-käynti, käynti-ravi-käynti. Paljon pysähdyksiä ja peruutuksia. Ja tulihan se sieltä. Thor kuunteli ja oli todella hyvin avuilla. Lopulta siirtymiset olivat kuin pumpulia vain ja oli pakko tehdä vielä viimeinen siirtyminen ja nautiskella hieman ravista. Thor on harvemmin tuntunut niin hyvältä.

Pari viikkoa sitten ratsastimme Johannan tunnin alussa oikein hidasta ravia ja vasta kun ravi oli kontrolloitua sain ratsastaa Thoria eteen. Kun ravi oli hyvä ja Thor kantoi kauniisti runkoaan, ravin tahtia pystyi säätämään kevyesti. Harjoituksessa oli tärkeätä kontrolloida ravin tahtia vatsalihaksilla eikä käsien avulla.

Aivan mahtavat valmennukset takana ja odotan taas innolla seuraavia kertoja. Tällä viikolla Thor saa kuitenkin pitää pari vapaapäivää, koska vietämme laatuaikaa rakkaan tyttäreni kanssa. Mikäs siinä vapaapäiviä viettäessä hyvien ystävien ja kauniiden tammojen ympäröimänä laitumella. 

Tuesday, June 4, 2013

Satula vaihtui isompaan

Kia, Thor ja 17-tuumainen Prestige D1

Niin se vain on rakkaat kanssasisaret ja -veljet, että satularumba sen kuin jatkuu. Upeahko, uusi satulamme Prestige D1 on liian pieni minulle ja Marin edellisen kurssin jälkeen harmitti jo aika paljon. Kun katsoin videoita jälkeenpäin huomasin mitä jotkut muut olivat jo vihjanneet (ja olin sanonut, että tästä ei nyt keskustella koska olin yli vuoden etsinyt satulaa): satulan runko on liian pieni enkä saa jalkoja kunnolla alas. Koska minulla on pitkät jalat, jään istumaan satulan takakaarelle. Se tarkoittaa myös, että paino ei jakaannu tasan Thorin selkään ja tilanne ei mitenkään ole ideaali. Oma lonkkanivel sulkeutuu ja taivun kohti esteistuntaa eli etukenoon (katso b, viimeinen kuva). 

Mari, Thor ja 17-tuumainen Prestigen D1

Juttelin siis jälleen Aten kanssa ja päädyimme lähettämään ratsastuskuvia hänen kauttaan Prestigelle Italiaan. Päätin myös laittaa Marin ja Thorin kuvan, sillä kuvista hahmottaa hyvin miten sopiva satula on hieman lyhyemmälle ratsastajalle. Prestigen tuomio oli jyrkkä. Satulan tulisi olla 18 tuumainen 17 tuuman sijasta pitkillä siivillä. 

Uusi 18-tuumainen Prestige D1

Ja arvatkaa mitä. Mari valmensi meitä jälleen viime viikonloppuna ja sain kun sainkin satulan haettua ennen lauantaina tuntia. Ja kyllä oli eroa. Sekä ratsastajassa että hevosessa. Kokeilin satulaa taas tänään ja voi tiedättekö, itku melkein tuli. Nyt tuntuu, että olemme löytäneet meille melko sopivan satulan (olisihan tähän asiaan pitänyt jo aikaisemmin kiinnittää huomiota).

Tapasin tuttuni, jolla oli ihana, pienehkö Benson hevonen. Hän sanoi myös pohtineensa näitä asioita paljon, sillä Sofialla on myös pitkät kintut. Sofia oli lukenut jostain, että kaikki hevoset ja ratsastajat eivät vain sovi yhteen, mutta totesimme yhteistuumin, että sehän ei tietenkään ole meille vaihtoehto. Sitten mennään vaikka ilman satulaa. 

Kuva on lainattu Mary Wanlessin kirjasta Mielekästä ratsastusta

Joka tapauksessa, niin olen kyllä onneni kukkuloilla tämän asian suhteen, sillä pitkä työ on tuottanut tulosta. Ja onhan sitä jo jotain oppinutkin. Jos ei muuta, niin sen, että satulan hankinta on hikistä hommaa. 

Tässä taas mielenkiintoista luettavaa: 

Monday, June 3, 2013

Förskolans våravslutning


Så kom den dagen då min lilla dotter avslutar förskolan och börjar skolan på hösten. Nu ska vi njuta tillsammans av en lång och solig sommar.