Tuesday, December 31, 2013

Kaikki okei




Uutta suomenkielistä musiikkia on tulossa rakkaalta veljeltäni uuden vuoden kunniaksi. Tässä ihailtavaksi Western-henkinen traileri kauniin Wilma P.:n tähdittämänä.

Monday, December 30, 2013

Suurta surua ja hienoksi laittautumista



Tähän vuoteen ja syksyyn on kuulunut paljon iloa, mutta myös todella paljon surullisia hetkiä. Ei vähintään sen takia, että äitini ilmoitti yöllä mökillä, että isoäitini nukahti pois sairaalassa. Surua on käsitelty, hyvästit on jätetty, mutta kovaa ikävää ei poista mikään. Isoäitini kaltaisia ihmisiä harvemmin tapaa ja olen kiitollinen kaikista näistä vuosista, jotka saimme kunnian viettää hänen kanssaan.


Aamuaurinko sarasti mökillä ja Ella sai rakentaa Super Isoisän kanssa veneen, jota kokeiltiin nopeasti vesillä ennen kuin piipahdimme Inkoon keskustaan kampaajalle. Leikkaamani Ellan hiukset siistittiin ja kampaaja teki vielä upean sydämenmuotoisen lettikuvion. 




Tallilla ohjasajoimme Thorin oikein kunnolla kentällä ja Thor sai tehdä hyvin töitä ja sai ottaa märän hiekkakylvyn vielä lopuksi. Ennen sitä harjoittelimme Ellan kanssa apujen käyttöä maastakäsin ja oli selvästi hieman ihmeteltävää siinä, miten herkkä Thor on. Ei ole ihan helpoimmasta päästä harjoitella kahden nuorukaisen kanssa, mutta tästä on hyvä aloittaa. Sen jälkeen Ella halusi vielä letittää Thorin harjan Hööksistä ostamillamme hienoilla ruseteilla ja häntä sai myös poninhännän. 


Uuden vuoden aaton Thor saa vapailla, sillä estetunti ja ohjasajo tekivät oikein hyvää. Keskiviikkona mennään Riikan ja Leena-Fian kanssa hipsimään metsäpoluille. Odotan sitä jo kovasti.



Ja tässä taas mielenkiintoisia lukuvinkkejä vuodelle 2014: 

Lue tämä artikkeli ja seuraavalla kerralla, kun vedät hevosta suusta, niin lue se uudestaan ja pidä mielessä nämä The #1Rider Problem of the Year: Pulling to Frame a Horse -artikkelin hyvät vinkit. 

Jilla kirjoittaa myös hyvin maneesittomasta elämästä Säiden armoilla -kirjoituksessa ja kannustaa lukemaan Ruuhkavuosiratsastajan blogikirjoituksen Istu niin, että kannattelet omaa ruumiinpainoasi


Sunday, December 29, 2013

Siedätystä, siedätystä


Vermon ravurit ovat lukuisien Juti-käyntien myötä tainnut siedättää Thorin jo melko hyvin. Naapurin hevosen ja kärryjen siedätyshoito oli kyllä ihan omaa luokkaansa tänään, kun kävelimme saattueen lailla yhdessä maneesille.


Saavuimme eilen ruotsinristeilyltä lasten kanssa ja tänään hyppäsimme Gunssanin kanssa. Ai että miten hauskaa..... 

Nyt on vielä vuorossa yli viikko rauhoittumista ennen kuin arki pyörähtä taas käyntiin toden teolla. 

Rannvi hoiti taas Thorin ja paljon oli ollut hoidettavana. Ero ei ollut yhtä selkeä kuin joskus aikaisemmin, mutta Thor oli kyllä letkeämpi. Parin viikon päästä Rannvi piipahtaa taas katsomassa Turren.

Karkeilla lahjotaan tallipoppoota, kun itse risteilee aavoilla merillä. 

Monday, December 23, 2013

Hivenen hieno ero

Thor kevättalvi 2012

Haluaisin kouluttautua fysioterapeutiksi ja kirjoittaa kirjan hevosen selästä. Haluaisin tutkia, seurata ja ratsastaa tuhansilla eri hevosilla, koska uskon että yksi oleellinen seikka hevosen hyvinvointiin liittyen on hevosen selän kunto. Siitä puhutaan edelleen aivan liian vähän ja on myös helpompaa jättää hevosen selkä oman onnensa nojaan, sillä selän kuntouttaminen vie yleensä aikaa ja sitähän meillä ei aina hevosten kanssa toimiessa tunnu olevan.

Thor kesä 2013
Olen aikaisemmin kirjoittanut hevosen selkäongelmista blogissani ja favvoni Gerd Heuschmann kiteyttää asiat todella hyvin. Myös Heidi on kirjoittanut mielenkiintoisen Vaikea hevonen -kirjoituksen, joka kannattaa lukea mikäli hevosen selän kunto kiinnostaa.

Sophia Backlundin blogissa ja postauksessa Zebben selkä Sophia kertoo miten paljon hevosen selän kipeytyminen vaikuttaa hevoseen ja miten paljon esimerkiksi olosuhteen muutokset, ruunaus tai epäsopiva satula voivat kaikki aiheuttaa ongelmia. Olennaista tässä on kuitenkin se, että muutoksen ei aina tarvitse olla niin suuri. Joskus kyseessä on hivenen hieno ero, joka vaikuttaa hevoseen ja hevosen ratsastettavuuteen kokonaisvaltaisesti. Aika usein ongelmat syntyvät pikku hiljaa ja kiputilat huomaa vasta sitten, kun hevonen kipeytyy toden teolla.

Thor kesä 2012




Heidin nelivedot -blogissa oli myös kirjoitus, On se hevosen ruokinta tarkkaa ja sen innoittamana innostuin kaivamaan esille vanhempia kuvia ajasta, jolloin Thorin kunto romahti ja Thor laihtui roimasti. Asuimme Kirkkonummella enkä ollut löytänyt varsinaista syytä Thorin ongelmiin. Monet eläinlääkärit olivat katsoneet hampaat, mutta vasta Juti aloitti purentavian oikomistyön ja sen jälkeen asiat loksahtelivat monilta osin paikoilleen.

Thor kesä 2013


Kuten tuosta Kirkkonummella otetusta kuvasta huomaa (vertaa viime kesänä otettuun ohjassajokuvaan), niin ollaan tultu aika pitkälle kuntouttamisen kanssa ja Thorin kaviot ovat paremmassa kunnossa ja karva kiiltää (ruokinnasta kirjoitan joku kerta erikseen). Selän kanssa on edelleen ongelmia aika ajoin etenkin epäsopivan satulan takia, mutta kokonaisuudessaan meillä on ollut nyt paljon hyviä hetkiä. Thorille sopii myös selvästi maastakäsin työskentely ja olen myös pyrkinyt Carl Hesterin tyyliin (ha ha) ratsastamaan harvemmin, mutta laadukkaammin ja muut päivät tehdään hauskoja asioita ja maastoillaan joko maastakäsin tai selästä käsin. Kuten Kyra kirjoittaa Hippos 8/2013 -lehden kolumnissaan:

"Osa on myös tarhassa, mutta niitä talutetaan sen lisäksi, sillä ei voi olla varma, liikkuvatko ne tarhassa riittävästi. Ihmiset eivät enää taluta hevosiaan tarpeeksi! Käveleminen on hyvää liikuntaa, ja siinä opit aika paljon hevosista."

Tässä tuli nyt hieman asiaa selästä ja ruokinnasta ja kaikesta siltä väliltä (ja todella monta linkkiä), mutta nämä asiat ovat ainakin minussa ajatuksia herättäviä ja haluan oppia koko ajan lisää.

Olimme pitkästä aikaa Gunssanin estetunnilla lauantaina, eilen ohjasajoin Thorin ja tänään Mia Wollstén piti meille aivan super hyvän tunnin ja sain taas paljon ahaa-elämyksiä. Nyt Ella on tullut kotiin isänsä perheen luota ja leikkii serkkunsa kanssa yläkerrassa. Eilen vietin monta tuntia rakkaan isoäitini kanssa sairaalassa ja kohta muu perhe saapuu maalle joulunviettoon. Täällä maalla on juuri nyt niin rauhallista ja tunnelmallista. On niin mukava rauhoittua ja viettää aikaa rakkaimpiensa kesken. Kiitollisena lähden tästä joulunviettoon ja blogi aktivoituu jälleen uuden vuoden puoliskolla.

OIKEIN IHANAA JOULUA!

Wednesday, December 18, 2013

Ostaako vai eikö ostaa?

Tesellossa oli kaikki mitä hevosessa voi ikinä toivoa. Mikä hevonen. WOW!
Olin menossa koeratsastamaan hevosta yhdelle tutulle, joka asuu hieman kauempana. Hevosen omistaja perui koeratsastuksen, mutta päädyimme mutustelemaan hevosen ostamiseen liittyviä asioita laajemmin ja tässä yksi lähettämistäni sähköposteista. Tässähän on nyt ihan vain kyse omista ajatuksistani hevosen ostoon liittyen, joten ottakaa tämä "med en nypa salt". Olisi myös aivan ihanaa kuulla mitä ajatuksia ja kokemuksia (hyviä ja huonoja) teillä on hevosen ostoon liittyen.

Polku ja matka (miksi sitä haluaakaan kutsua) hevosten kanssa on hyvin henkilökohtainen. Vaikka antaisin mitä tahansa neuvoja, niin tärkeintä on kuunnella omaa tunnetta ja miettiä tarkkaan mitä omalta ratsastukselta haluaa. Sen voin kuitenkin omasta kokemuksesta sanoa, että kannattaa oikeasti antaa aikaa oman hevosen ostoprosessiin ja miettiä haluaako ensin vuokrata hevosta /ottaa hevonen ylläpitoon tai jopa jatkaa ratsastustunneilla hieman pidempään.

Mikäli tulet siihen tulokseen, että kaikki muut vaihtoehdot ovat poissuljettuja ja haluat ostaa oman hevosen miettisin paljon hevosen sopivuutta juuri sinulle ratsastajana. Aika usein kysytään voiko ostaa nuoren hevosen vaikka ei olisi niin kokenut. Olen itse sitä mieltä, että nuoremmalla tai vanhemmalla ei ole niin väliä, kunhan hevonen on selväjärkinen ja koulutus on alusta asti tehty oikein. Iällä on kuitenkin suuri merkitys siinä mitä ratsastukselta haluaa. Nuorilla hevosilla on usein hieman enemmän energiaa, ovat melko "raakoja" ja niiden kanssa saattaa tarvita enemmän apua ammattilaisilta. Hieman vanhemman hevosen kanssa voi heti päästä tekemään asioita ja kunnon opetusmestari on kullan arvoinen ratsastuksen alkutaipaleella. Oma opetusmestarini on ollut Masi, sillä Masin vammojen kautta olen oppinut todella paljon hevosen biomekaniikasta. Mikäli olisin kuitenkin valinnut toisin; hevosen jolla olisi fyysisesti ollut mahdollisuus kehittyä ja opettaa minulle paljon, olisin varmaan myös ratsastajana kehittynyt eri tavalla. En ehkä hevosen hyvinvointia yhtä paljon huomioiden, mutta kehittynyt joka tapauksessa.

Koska  hevosille sattuu ja tapahtuu joka tapauksessa, kannattaa ainakin yrittää hankkia terve hevonen. On melko mahdotonta tietää mitä tulevaisuus tuo eteen ja miten hevonen reagoi ympäristön muutokseen, uuteen tallipaikkaan jne., mutta kunnon ostotarkastus kannattaa aina tehdä. Aika useinhan on jo klinikalle mentäessä ihastunut hevoseen ja mikäli ostotarkastuksen yhteydessä löytyy jotakin on ainakin tietoinen tilanteesta ja voi miettiä onko valmis elämään kyseisen vaivan kanssa. Vaikka Thor ostotarkastettiin ja suu katsottiin, purentavikaa ei huomattu. Purentavika tulee olemaan meidän riesana lopun ikäämme, mutta pystymme hyvin elämään sen kanssa koska tiedämme mistä kiikastaa. Ja uskon, että olisin ostanut Thorin joka tapauksessa vaikka purentavika olisikin tullut esille ostotarkastusta tehdessä.

Kun Tesello lopetetiin ja tuttuni sanoi minulle vuoden ajan, että et osta nyt uutta hevosta ja et ainakaan tuota tai tuota hevosta (ratsastin montaa hevosta) pidin häntä enemmän riesana kuin mitään muuta. Jos hän ei olisi ollut paikan päällä muistuttamassa asiasta melkein päivittäin, olisin varmasti päätynyt ottamaan ylläpitoon tai ostamaan jonkun ratsastamistani hevosista. Tänä päivänä olen kuitenkin kyseiselle henkilölle maailman kiitollisin koska tällaisena herkkähipiänä olen hieman taipuvainen "pelastamaan" huonosti voivia eläimiä ja antamaan niille rakastavan kodin. Se on tietenkin ihan ok jos on paljon rahaa ja oma tila, mutta nyt ymmärrän mitä hän tarkoitti kun hän sanoi, että osta mukava ja laadukas hevonen, jonka kanssa pääset tekemään asioita. Pääset valmentautumaan ja kilpailemaan ja kehityt koko ajan. Ah sitä tunnetta.....

Kun tämä samainen tuttu toi Thorin Suomeen, hän tokaisi, että Facebookissa olisi kuva, mutta hevonen on liian pieni sinulle Kia. Ja sitten se oli menoa. Näin kuvan, näin Thorin, kävin pankissa, ostotarkastutin hevosen ja yhtäkkiä omistin tuon nuoren, upean ruotsista juuri saapuneen 5-vuotiaan ruunan. Enkä ole katunut hetkeäkään. Olen ollut niin kiitollinen, että saan ratsastaa tuollaisella upealla ilmestyksellä ja Thor on oikeasti unelmieni hevosen täyttymys. Joo, voisihan se olla isompi ja joo, voisihan sillä olla hampaat kunnossa ja mitä kaikkea muuta, mutta juuri minulle Thor on täydellinen hevonen.

Kun taas tapasin Masin, Masi oli kaikkea muuta kuin kunnossa. Masilla oli niskanikamavamma ja hermo jumissa ja oli rullauttanut kaikki Suomen kengittäjät tallinkäytäviä pitkin. Ensimmäisen vuoden juoksutin ja maastoilin Masin kanssa. Ei olisi voinut tehdä paljon muuta. Olin kuitenkin ratsastanut aina ja vuokrannut monia hevosia, joten tiesin mitä oman hevosen omistaminen tarkoittaa. En päässyt Masin kanssa muualle valmentautumaan tai kisoihin, mutta vietin elämäni parhaimpia hetkiä tuon kaverin kanssa ja Masi opetti niin paljon. Vaikka Masilla oli paljon ongelmia ei ollut monia kuukausia 11 vuoden ajan jolloin Masin kanssa ei olisi päässyt tekemään asioita. Masi oli aina innostunut ja täynnä energiaa ja perusasiat, kuten kaviot, hampaat ja selän saimme Masilla vuosien varrella kuntoon.

En kuitenkaan lähtisi tuohon reissuun uudestaan toisen hevosen kanssa enkä ikinä rohkaisisi kokematonta hankkimaan jo valmiiksi kipeää hevosta. Totuus on kuitenkin se, että kun tapasin Masin se oli myös menoa enkä edes ymmärtänyt mitä kaikki nuo vammat tarkoittavat. Eli uskon hieman siihen, että kaikki aikanaan ja se oikea hevonen saattaa tulla muodossa kuin muodossa ja yhdessä sitä opitaan. Jos emme olisi ottaneet Masia, kuka olisi? Ja olisiko Masi saanut yhtä hyvän elämän? Mene ja tiedä.

Ehkä lopputulemana tälle sepustukselle on seuraava:
Ratsastuksen tulisi olla nautinnollista ja kivaa, joten sitä kannattaa miettiä omaa hevosta hankkiessa. Olisi hyvä pohtia onko oikeasti aikaa, rahaa ja energiaa oman hevosen omistamiseen. Se on kuitenkin elinikäinen sitoumus ja vaatii paljon aikaa. Hevoseton on huoleton -sanonta pitää kyllä paikkansa, mutta sinänsä taas jokainen hetki antaa niin paljon enkä vaihtaisi itse pois hetkeäkään.

Tässä vielä neljä olennaista asiaa hevosen omistamisesta:

HANKI APUA:
Kukaan ei ole koskaan valmis hevosten kanssa. Kannattaa kuunnella muita, olla valmis ottamaa vastaan apua ammattilaisilta ja muokata niistä juuri teille paras tapa toimia.

PERUSASIAT KUNTOON:
Valmistaudu siihen, että harvat hevoset tulevat valmiina pakettina. Perusasioiden tärkeyttä ei voi sivuuttaa. Hyvä tallipaikka, oikea ruokinta, sopivat tarhailuolosuhteet, lajitovereiden seura, kengitys, raspaus ja sopivat varusteet. Joskus nämä asiat ovat jo melko hyvin, mutta melkein aina kestää oman aikansa, että perusasiat saa rullaamaan ja niissä kannattaakin olla kärsivällinen. Kun peruasiat ovat kunnossa toimivat myös monet muut asiat.

RAHA:
Älä hanki hevosta, jos taloudellinen tilanne ei sitä salli. Hevosen omistaminen on todella kallista ja se vaatii myös taloudellisesti laajaa sitoutumista.

PIDÄ HAUSKAA:
Tämä on varmaan tärkein pointti. Hauskuudella ne huoletkin hälvenevät. Juttelin eilen kaverini kanssa. Hän oli vihdoin löytänyt sopivan satulan hevoselle. Satula tuntui kuitenkin epämukavalta hänelle ja hän nauroi, että tuntui kuin puomilla istuisi, mutta on yksi sellainen asento, jossa hän pystyy istumaan ihan hyvin. Se täytyy vain löytää. Positiivisella ja iloisella asenteella sitä pötkii pitkälle. Marin edellisellä kurssilla sanoin yhdelle ratsastajalle, että olin yllättynyt siitä, kun hän hymyili koko ajan ratsastaessa ja se sai myös katsojat hyvälle tuulelle. Hän totesi, että hän on huomannut myös hevosten hymyilevän, kun hän ratsastaa mieleltään iloisena.

Lue myös: 
Hevosenostoa Hollannissa
Hevosenostoa Portugalissa
Täydellinen kavioliitto

Tuesday, December 17, 2013

Iiiiikkkkk..... Portugal here we come

Kuva: Top Dressage Buckskin
Taisin mainita aikaisemmin blogissani, että olemme katselemassa hevosta ystävälleni. Hänen haaveena on aina ollut harmaa hevonen ja Lusitano, joten päätimme suunnata Portugaliin. Eilen varattiin lennot tammikuulle ja tarkemmat ajatukset ovat lentäneet sähköpostitse Marille jo kuukausia sitten.

Tarkoitus on katsella hevosia kahtena päivänä ja ehtiä myös valmentautumaan Marin kanssa. Olen kyllä nyt niin innostunut tästä mahdollisuudesta, että voi oksat pois.....

Teen reissusta myös kunnon postauksen tänne blogiin:)

Ja tässä hyvä linkki Horse Listeningin artikkeliin Why You Must Shoulder-Fore On the Rail and How To Do It

Kirjoitin vähän aikaa sitten "lievästä avotaivutuksesta", joka tuntuisi olevan Shoulder Fore, mutta onko sille tarkempaa nimeä suomeksi. Laura, apua.....

Sunday, December 15, 2013

Suorat takakasetit

Hyväntuulinen tyttäreni ja Zara-poni

En tiennyt itkeäkö vaiko nauraa, kun olin heittänyt Italiasta saapuneen upouuden Albionin Thorin selkään tänään. Olin juuri tullut tyttöjen ratsastustunnilta ja pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan uutta satulaa.

Kokeilupenkissä satulan takakasetit olivat pyöreät. Uudessa albionissa takakasetit olivat suorat.  Ja arvatkaa mihin suorat takakasetit johtavat, jos hevosella om hieman kaareva selkä..... Nå, minäpä kerron teille. Paine tulee kahteen kohtaan. Eteen, lapojen yläpuolelle ja taakse. Muuhun osaan sitä painetta ei sitten tulekaan ja kun kättä valutti satulan molemmilta puolilta selkärankaa pitkin, niin siinä olikin sitten tilaa vaikka monelle perunalle tai mitä lie sinne haluaisi piilottaa. 

Koska olen jo niin monta vuotta yrittänyt löytää meille sopivaa satulaa en voinut kuin nauraa ja lähteä maneesiin edes kokeilemaan tätä ihmettä jota olemme odottaneet joulupukilta jo pidemmän aikaa saapuvan.


Onneksi oli Johannan tunti tiedossa, koska satulaongelmien takia Thor on ollut vaihtelevasti hyvä ja välillä huonompi. Nyt Thor tuntui ihan hyvältä tunnin alussa vaikka energiaa oli ja Thor oli hieman kova edestä. Tässä vaiheessa ihailen taas Johannan ammattitaitoa koska uusi satula asetti jo omat haasteensa, mutta tunti oli kuitenkin erinomainen ja sain parhaita puolia esille sekä Thorista ja minusta. 

Satula tuntui melko hyvältä joka tapauksessa ja pitkät siivet auttoivat minua oman istunnan kanssa. Omat jalat pitenivät varmasti metrin ja pääsin istumaan ihan eri tavalla satulaan. Tuntui jopa, että sain hieman avattua omia lonkkia, kun en joutunut satulan takakaarelle istumaan. Jouduin myös eri tavalla aktivoimaan vatsalihakset, kun pääsin istumaan oikeaan asentoon. Thor taas liikkui hyvin ja pääsi liikkumaan luonnollisesti korkeammassa muodossa tämän uuden satulan kanssa. Paras mahdollinen satula ei kuitenkaan ole, sillä Thor halusi hieman rikkoa laukan ja se johtuu melko varmaan takakasettien aiheuttamasta paineesta. 

Koska Thor ei tahtonut oikein kuunnella ja juoksi enemmän kuin mitään muuta teimme vain todella paljon siirtymisiä. Asetimme myös ulospäin molemmissa kierroksissa ja keskityimme siihen, että minä päätin tahdin ei Thor. Teimme paljon työtä oman istunnan kanssa; vatsalihasten aktivointia, suorassa istumista, niin että molemmat kyljet ovat samalla tasolla sekä ratsastajalla ja hevosella, tasainen mutta rento tuntuma. Ravissa piti miettiä pomppivaa palloa ja saada mahdollisimman hyvä ja rento ravi. Vasta, kun Thor oli rento ravissa eikä yhtään kiristänyt tahtia, sain hieman ratsastaa pidempiä ja lyhyempiä askelia. Lopussa pidensimme ravia halkaisijoilla ja oltiin kai saatu melko hyvin Thorin runko aktivoitua, sillä jalustimet lensivät jalasta ensimmäisellä halkaisijalla ja piti oikein siirtyä käyntiin ja ihmetellä mistä nuo lentävät ja liitävät askeleet oikein ilmestyivät. Hauskinta oli, että minulla tuntui olevan kontrolli eikä Thorilla ollut aikomustakaan rikkoa laukalle. 

Oli hieno tunne, kun sain tänään läpi omat avut monta kertaa ja laukannostot olivat upeat ja nousivat oikein ylämäkeen. Vaikka karvsatula täytyy jälleen kaivaa kaapista ja uusi satula pitää tilata, niin sain ainakin tunteen siitä miten hyvältä pitkät siivet satulassa tuntuvat. Ja Johanna antoi kotiläksyksi siirtymiset koska kun perusasiat ovat kunnossa sen jälkeen toimivat monet muutkin asiat.

Huomenna tehdään jotain kivaa ja rentouttavaa, kun Ella menee pelaamaan koripalloa isäni kanssa. 

Friday, December 13, 2013

Luettavaa viikonlopuksi


En tiedä pidättekö näistä mun linkkipostauksista sitten yhtään, mutta tämä on hyvä tapa tallentaa parhaimmat linkkivinkit ja kirjoittaa niistä samalla parisen sanaa.

Jean-Luc Cornellin artikkeli Sophisticated Equine Education oli jälleen täynnä mielenkiintoisia ajatuksia hevosen biomekaniikasta ja liikkeestä ylipäänsä.

"I remember an old French horse dealer advising, “Buy a horse with superior gaits because they lose some of their movement with training.”"

Ja koska nämä Hippsonin mielenkiintoiset, Kyra Kyrklundia käsittelevät artikkelit ovat aina ruotsiksi, nyt löytyy kerrankin Susanne Laguksen hyvä käännös aiheeseen liittyen.

Ja Horse and Houndin artikkelissa Harmony over collection, please Carl Hester ottaa kantaa hevosen kokoamisasteeseen ja miten kokoaminen ei saisi tapahtua hevosen rentouden kustannuksella. Ja PhD in dressage history kuulostaa kyllä siltä, että ainakin minut saisi mukaanpuhuttua:

"All this talk of the “what when why how” got me wondering how many people — including competitors — know much about dressage’s history? The scales of training maybe, but hands up anyone who knows about de La Guérinière? Steinbrecht? Fillis?

I’m not saying I do, but having been brought up with Podhajsky (thanks Dr B — and I know I never read it then, but I have now!) my New Year’s resolution is to delve into the history of dressage.
There is so much more to this sport than just being a competitor. Of course, not all of it is good — rumour has it that that the Duke of Newcastle used to set fire to horses’ tails to create more impulsion — but wouldn’t it be great for someone to put all these fragments together?
There are BHS Fellowships and all manner of specialist training patterns at high level now. Anyone up for a PhD in dressage history?"

Ihanaa huomata, että myös Carl Hesterin tasoinen ratsastaja hakee koko ajan lisätietoa ja haluaa oppia lisää. Sinänsä se on varmaan yksi syy siihen, että hän on niin hyvä:)

Tuon kuvan laitoin mukaan ihan vain muistutukseksi siitä miten tärkeätä ratsastajana (ja muutenkin elämässä) on hyvän ryhdin eteen työskenteleminen. Istumatyö on yksi pahimmista petollisista.

Thursday, December 12, 2013

Tack Masi!

Rakas hevosemme Meadow Master haudatiin eilen parhaan parhaan ystävän Penan viereen Inkoon kukkuloille. Pena lähti kesällä ja kuten ystävämme Kata sen sanoi: 

"Mä vähän arvelninki, että se varmaan lähtee lähiaikoina:( Eipä taida ne vihreät laitumet olla enää entisensä kun ne kaksi riiviötä on siellä, yhdessä."

Olen kiitollinen jokaisesta päivästä ja hetkestä, jotka olen saanut viettää Masin kanssa ja siitä, että minulla on ollut mahdollisuus tarjota Masille Tiinan kanssa hieno, rauhallinen ja turvallinen elämä. 

Rakastan sinua ikuisesti pikkuinen. En tietäisi puoliakaan hevosen biomekaniikasta ilman sinua. Olet ollut minun elämäni tähänastisin suurin Opetusmestari isolla O:lla. 

Vaikka osa minusta lähti ja tulee aina olemaan Masin mukana, niin olen huojentunut ja onnellinen Masin puolesta. Masilla oli hyvä elämä ja nyt Masi sai lähteä Penan luokse.

Heitä gramaanit roskikseen




Olen täysin samaa mieltä kouluratsastaja Jody Harstonen kanssa siitä, että gramaanit kuuluvat vain kokeneiden ammattilaisten käsiin ja kokeneet ammattilaiset eivät niitä tarvitse. En ole koskaan ymmärtänyt miksi käytämme rajuja apuvälineitä ratsastaessa. Jos hevonen ei kulje oikeassa muodossa se voi johtua siitä, että hevosella ei ole tarpeeksi lihaksia tai sillä on kiputiloja. Se, että vedämme hevosen pään alas ei tarkoita sitä, että hevonen kulkee oikeinpäin ja on melko varmasti hevoselle todella epämukavaa.

Monday, December 9, 2013

Ratsasta vastalaukkaa

Tällaisissa fiilikseissä tänään Thorin ja Ellan kanssa


Istuin eilen lentokoneessa ja lueskelin Hästmagasinetin 8/2013 artikkelia "Lek fram bättre gångarter". Kansainvälinen kouluratsastaja Anni MacDonald Hall jakoi asiantuntijaneuvojaan oppilaalleen Roland Tongille. Hän neuvoo artikkelissa venyttämään eteen alas alussa ja lopussa ja muistuttaa apujen nopeudesta. Hän kehottaa tekemään paljon siirtymisiä ja siirtymisiä askellajien sisällä. Hän puhuu myös puolipidätteistä ja siitä miten kannattaa käyttää serpentiinejä sekä hevosen voimaannuttamiseen että taivuttamiseen. Serpentiinien jatkuvat suunnanvaihdokset auttavat ratsukkoa myös ulko-ohjan löytymisessä. 

Viidentenä neuvona MacDonald ohjeistaa sivuttaisliikkeissä ja kertoo miten pohkeenväistö, sulku- ja avotaivutus kehittävät hevosen askelkorkeutta ja elastisuttaa koska hevonen joutuu astumaan takajalat syvemmälle alleen. Hän on sitä mieltä, että loivassa avotaivutuksessa on hyvä aloittaa. "Siirrä hevosen etuosa hieman uran sisäpuolelle; vain niin paljon että hevosen ulkoetujalka ja sisätakajalka ovat samalla suoralla linjalla. Älä ratsasta liikkeestä liian jyrkkää. Riittää, että hevonen liikkuu kolmella uralla. Jos väistät liikaa hevosen eteenpäinpyrkimys kärsii. 

Avojen jälkeen MacDonald siirtyisi sulku- ja vastataivutuksiin. Sulkutaivutuksessa jätetään hevosen etuosa uralle ja takaosa tulee uran sisäpuolelle. Sulkutaivutuksessa hevosen sisätakajalka ja ulkoetujalka kulkevat samalla linjalla ja hevonen on asetettuna ja taivutettuna liikkeen suuntaan. Myös pohkeenväistö on MacDonaldin mielestä hyvä liike etenkin koska hevonen joutuu kulkemaan eteen ja sivulle samanaikaisesti. 

Artikkelin lopussa Anni puhuu lämpimästi vastalaukan puolesta koska vastalaukka parantaa hevosen joustavuutta ja tasapainoa. Vastalaukka on hyvä, irrottava liike koska hevosen on pakko säilyttää tasapaino koko ajan. 

Artikkelin luettuani muistin miten paljon vastalaukkaharjoitukset auttoivat Cassiopeia tamman kanssa, jota ratsastin vuoden. Cassie oli todella jäykkä ja "suora" ja valmentajani Make Väänänen neuvoi ratsastamaan vastalaukkaa. Harjoitukset toimivat hyvin Cassien kanssa, mutta ovat sen jälkeen ikäänkuin jääneet unholaan. Onhan sitä vastalaukkaa ratsastettu, mutta melko vähän. Eli nyt kun haetaan suoruuttaa ja hyviä siirtymisiä Thorin kanssa aion myös keskittyä siihen, että ratsastan paljon hallittua vastalaukkaa. Ei siitä ainakaan haittaa ole:) 

Oletteko muuten myös ehtineet lukea Hippolan klinikan jälkimainingeista? Olen itse ehtinyt lukea jo melkoisen määrän kiinnostavia blogikirjoituksia, mutta pidin erityisesti Sophia Backlundin analyysistä omaan istuntaan liittyen. Kuten Sophia kirjoittaa:

"Ei ole olemassa sellaista ratsastajaa jolla ei olisi mitään ongelmia istunnansa kanssa. Kukaan ei ole täydellinen ja sehän tässä ratsastuksessa onkin niin kiehtovaa. AINA voi parantaa ja kehittyä!"

Olisi mahtavaa kuulla mitä itse olit mieltä Hippolan klinikasta?

Ja sitten vielä pieni mainospuffi. Veljeni Kim Heroldin ensimmäinen sinkku tulevalta levyltä julkaistaan tammikuussa. Musiikkivideo kuvattiin pari viikkoa sitten Espanjassa ja nyt uusimpia kuvia ja kuvauksien tapahtumia on nähtävillä juuri avatulla Instagram-tilillä: kimchiherold


Thursday, December 5, 2013

Urheiluhevosten hieronta

Hippsonista löytyi jälleen mielenkiintoinen FEI Equestrian Snapshots - Equine Massage linkki. Videossa haastatellaan muun muassa englantilaista "Sports Therapist & Equine Body Worker" Amanda Hoodia hieronnan vaikutuksesta hevosiin



Thorilla oli kaksi vapaapäivää alkuviikosta ja oli tänään todella hyvä ratsastaa. Ajattelin, että suun haavaumat vaivaavat luultavasti vielä hieman ja muutenkin on tullut treenattua nyt todella hyvin ja säännöllisesti. Vapaapäivistä huolimatta Thor oli levollinen ja rauhallinen matkalla maneesille ja maneesissa. Ratsastimme puomeja kolmikaarisella kiemurauralla ja lopuksi Tiina nosti ensimmäiset puomit ristikoiksi. Jokaista ristikkoa piti lähestyä ravissa tai laukassa ja vaihtaa laukkaa ristikon päällä. Vasemman laukan nostaminen ei ole mikään ongelma ja saimme pari upeaa nostoa myös oikealle. Olin niin yllättynyt, että oma keskittyminen herpaantui hetkeksi kokonaan. Upea ihana Thor!

Lähden viikonlopuksi Italiaan, Piemonten Nieveen viettämään ystäväni 30-vuotis syntymäpäiväjuhlia, joten en valitettavasti pääse mukaan Hippolan klinikkaan. Päivästä tulee varmaan kaikille mielenkiintoinen ja antoisa. Kerrottehan sitten mitä piditte siitä:)

Ihanaa itsenäisyyspäivän viikonloppua ja hauskaa oppimista sunnuntaille.

Göteborg, tuo aisteja hivelevä paratiisi

Clarion Hotel Post

Pääsin elämäni ensimmäistä kertaa käymään Göteborgissa alkuviikosta. Koska ihastuin kaupunkiin tyystiin, sen vehreyteen, kauniiseen arkkitehtuuriin, uskomattomiin kahviloihin ja makuhermoja hivelevään ruokaan kerron tässä pari vinkkiä mikäli eksyt sinne joku kaunis päivä. 

Hotellit: 
Clarion Hotel Post: Asuimme vanhassa postitalossa. En ihastunut täysin hotelliin, mutta sen tarina on sitäkin mielenkiintoisempi ja tunsin melkein historian havinan eri huoneissa. 
Dorsia: Tähän hotelliin eksyimme upean oppaamme kanssa ja tuonne haluan ehdottomasti uudestaan joku päivä. Mies, joka on perustanut hotellin on elämänsä ajan kerännyt huonekaluja ja erilaisia esineitä ja nyt nuo kaikki ovat esillä tuossa samaisessa hotellissa. Todella kodikas ja erilainen.

Da Matteo

Ravintolat ja kahvilat:
Da Matteo, kahvilaketju. Aivan ihania kahviloita ympäri kaupunkia. Todella hyvää kahvia. 
Restaurang Familjen: Upea pieni ravintola, jossa tarjoiltiin taivaallisen hyvää ruokaa. Kyseessä ei ole perhe, joka pitää ravintolaa. Ravintola on muuten vain nimeltään Familjen. Kuten taksikuskimme sanoi: "Ei Ruotsissa pidetä huolta perheistä. Heidät heitetään heti vain vanhainkotiin."

Kävimme myös aivan ihanassa pienessä Italialaisessa kahvilassa, mutta en muistanut ottaa käyntikortttia sieltä koska olin niin haltioitunut paikasta ja heidän kahvista. 

Hagassa oli paljon pieniä ravintoloita, kauppoja ja kahviloita. Siellä kävimme syömässä hyvää merenevälää Sjöbarenissa ja Café Husaren tarjosi varmaan maailman suurimmat kanelipullat. 

Ymmärsin myös, että Sjömagasinet on todella hyvä ja hieman kalliimpi ravintola. Siellä emme käyneet ollenkaan tällä reissulla. 

Göteborgissa oli myös paljon pieniä suklaapuoteja. Mikäli olette nähneet ja piditte elokuvasta Pikku suklaapuoti ette voi olla tutustumatta Flickornakanoldiin.

Café Husaren


Kronhusbodarna


Pääsimme myös käymään huvipuisto Lisebergissä ja tiedekeskus Universeumissa. Liseberg on auki lyhyen ajan joulupyhien yli ja normaalisti kesäkauden. Tyhjässä huvipuistossa vierailu oli hieman kuin karkkikaupassa vierailu lapsena. Jännittävää. 

Lisberg




En myöskään jättäisi välistä vierailua Kronhusbodaneilla ja Feskekörkalla.

Fiskekyrkan
Se, että meidän taksi muuntui yhtäkkiä diskoa pompottavaksi karaoketaksiksi, jossa oli oma savukone teki tietenkin matkasta vielä paremman. Taksikuskin numeron saatte minulta mikäli kiinnostaa maailman hauskin taksimatka Göteborgin keskustan läpi.

Savuava taksi

Tuesday, December 3, 2013

Kouluratsastusklinikan liput löysivät kodin

Kouluratsastusklinikan arvonta on päättynyt ja voittajille ilmoitetaan sähköpostitse. Kiitos mahtavista kommenteista ja osallistumisesta. 

Jos onni ei suosinut tällä kertaa voitte ostaa liput vielä ennakkoon hintaan 13€ per lippu. Liput tilaatte sähköpostitse osoitteesta erika.hanhisuanto@hippola.fi

Ilmoita viestissä haluamasi lippumäärä. Jos ostat useampia lippuja, ilmoitathan kaikkien tapahtumaan tulevien nimet viestissä. Maksu suoritetaan pankkitilille, jonka numeron saa lippujen tilauksen yhteydessä.

Sunday, December 1, 2013

Voita liput kouluratsastusklinikkaan!

Hippolan klinikka "Uskalla vaikuttaa" järjestetään Ruskeasuolla 8.12. klo 15-18.00. Hippolan bloggaajista SophiaAadaSusannaOonaSenniLiisa ja Heidi osallistuvat klinikkaan. Klinikan vetäjinä toimivat Nika Equestrianin Nipsu Borthan-Broddell sekä Karoliina Liuksiala.

 Arvontaan osallistut:1. Kommentoi tähän postaukseen mistä aiheista haluaisit lukea Hippolan toimituksen blogista?2. Ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi samaan kommenttiin.
Arvon 3 kpl kahden hengen lippupaketteja. Arvonta on auki vain päivän (2.12.) eli nopeat voittavat hitaat:)  Voittajille ilmoitan henkilökohtaisesti sähköpostitse.


Arvonta on järjestetty yhteistyössä Hippolan kanssa.

Oikea kylki hanskassa

En edes ollut huomannut, että olen asettanut Thorin kaulaa liikaa viime aikoina vasemmassa kierroksessa. Johannan tunnilla se tuli kuitenkin hyvin ilmi tänään ja olen kyllä niin tuhannen kiitollinen siitä, että Johanna jaksaa käydä katsomassa ja valmentamassa meitä säännöllisin väliajoin. 

Tänään teimme paljon väistöjä ja loivaa väistöä myös laukassa. Thor oli todella hyvän tuntuinen koko rungosta ja aivan mahtavan tuntuinen ratsastaa kaiken kaikkiaan. Mian tunti ja perjantainen maasto kauniissa säässä Ninan ja Estellen kanssa on selvästi tehnyt terää. Heidi kävi myös liikuttamassa Thorin eilen, joten Thorilla on ollut hyvä ja tasapainoinen viikko liikutuksen suhteen. 


Pari asiaa joita kuitenkin mietin päivän tunnin jälkeen: 

Thor mukeltaa edelleen suun kanssa ja sitä Thor ei yleensä ole tehnyt Jutin hoidon jälkeen, joten aion kokeilla kuolaimettomia suitsia ensi viikolla. Hackamorea olen kokeillut ja se ei toiminut yhtään, joten voisikohan kuolaimettomista suitsista löytyä ratkaisua. Tässä muuten mielenkiintoinen video aiheesta kuolaimet vs. kuolaimettomuus. 

Toinen asia on tuo ihana satula-asia. Kokeilin tänään Masin satulaa (pienensimme Tiinan kanssa satulan etukaarta koska satulassa vaihdettava kaari) ja mielestäni Thor pystyi liikkumaan satulan kanssa hyvin. Satula on kuitenkin Masin vuosien käytössä selkeästi hieman vinoutunut ja oikeassa laukassa Thor tahtoi rikkoa raville. Eli satulasta tuli selvästi painetta johonkin kohtaan. Liekö liian pitkä Thorin lyhyelle selälle? Eli jatketaan muiden satuloiden kera ja karvasatulalla ja odotellaan Albionin saapumista Suomeen. 


Tämän viikon parhaat hevosteluhetket ovat ehdottomasti olleet lasten onnistunut tunti Aktiivitallilla tänään, hetket Masin seurassa ja se, että Thor on oppinut seisomaan paikoillaan. Muistan kun Johanna pari vuotta sitten painotti, että olisi tärkeätä opettaa Thorille ihan vain paikoillaan seisomisen taito ja niin se vain tapahtui pikku hiljaa. Tässä on jopa Katriinan ottamaa todistuaineistoa hevosestani, joka seisoo paikoillaan tammojen tarhojen keskellä löysin ohjin. Ja se on iso juttu se:)