Kävimme tänään jo perinteeksi muodostuneella herneretkellä (släpärter, kenties sokeri-herneet) ystäväni maatilalla. Poimimme släpärter (en tiedä miksi näitä herneitä kutsutaan suomeksi ja Google translate auttoi minua käännöksellä "perävaunujen herneet".)
Illalla söimme yhdessä rakkaan perheeni kanssa herneitä ja mikä sen parempaa kuin itse poimittu ja melkein itse viljelty (onhan tila ystäväni.)
Kiitos Kim jälleen kerran upeista herneistä!
No comments:
Post a Comment